Banaanit pannaan, sanoi ruotsalainen

Opin alle esikouluikäisenä seurakunnan päiväkerhon tädiltä, että banaania ei saa syödä ihan loppuun asti, koska ne pienet mustat pisteet banaanin tylpässä päässä ovat kärpäsen munia. Kristillinen kasvatus tehosi siinä kohdassa: banaaninpää jäi syömättä.

Muistelin kerhontätiä, kun ruotsalaislehdet virittelivät alkuviikosta jälleen uutta ruokakohua. Ennestäänhän tiedämme ruotsalaisten ansiosta esimerkiksi, että sipseissä ja ranskalaisissa on akryyliamidia, kanassa kampylobakteereja ja jauhelihassa myrkkyä.

Tarkemmat tutkimukset ovat yleensä osoittaneet kohut vähintäänkin liioitelluiksi, mutta eivät ne unohdu.

Tällä kertaa tohina alkoi, kun trollhättanilainen ylilääkäri kehotti Dagens Nyheter -lehdessä välttämään välipalana hedelmiä, koska niiden hedelmäsokeri lihottaa ja aiheuttaa aikuistyypin diabetesta.

Jos suomalaisissa varuskunnissa oltiin kuulolla, sotkuissa kävi varmasti tyytyväinen mitäs minä sanoin -kohahdus. Taannoinen kyselyhän osoitti, että vain viisi prosenttia varusmiehistä söi päivittäin yhtään hedelmää.

Ruotsin viranomaiset kiirehtivät tietysti korostamaan, että ihminen ei pysty syömään päivässä niin paljon hedelmiä, että sokerin määrä uhkaisi terveyttä, mutta vahinko oli luultavasti jo tapahtunut.

Ihmismieli vain toimii niin, että lisäinformaatio harvoin muuttaa käytöstä vaan lähinnä vahvistaa jo "uskossa" olevien käsityksiä. Hedelmäkohu pienentää todennäköisyyttä, että vihervieroksuja koskaan kääntyisi terveysintoilijaksi. Akryyliamidi tuskin hetkautti sipsien suurkuluttajia, vaan niitä, jotka jo välttivät suolapommeja.

Tiedän kyllä hyvin, ettei banaanin peräpäässä ole kärpäsenmunia. Silti se jää edelleen syömättä.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi