18.2.2010 3:00
Vuonna 1903 Suomen sosialidemokraattinen puolue laati kaikin puolin edistyksellisen Forssan ohjelman, jossa vaadittiin kaikkia sukupuoleen perustuvia etuoikeuksia poistettavaksi.
Jaloa tavoitetta ei kaikkien yllätykseksi saavutettu runsaassa sadassa vuodessakaan. Nyt turhautuneet demarit ovat joutuneet ottamaan käyttöön järeimmät aseet, jotka tällaiseen toimeen ryhtyneellä rauhanomaisella poliittisella liikkeellä on käytettävissään: selvittämisen ja kurssittamisen.
Että voitaisiinko selvittää, voitaisiinko miehille pakollinen asevelvollisuus laajentaa myös naisia koskevaksi kurssillakäyntivelvollisuudeksi.
Demarieduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma korosti heti, ettei puolue varsinaisesti vaadi tai kannata naisille pakollista korviketta intille, vaan kyse on keskustelunavauksesta. Siksi demarit eivät osaa sanoa, miten pitkä uusi "kansalaispalvelus" olisi tai mitä se pitäisi sisällään. Esimerkkinä käytettiin parin kuukauden mittaisia ensiapukursseja.
Epäselväksi jäi sekin, miten epätasa-arvo poistuisi sillä, että miesten olisi pakko suorittaa lyhimmillään puolen vuoden mittainen asepalvelus ja naiset selviäisivät pikakurssilla. Puhumattakaan siitä, mitä Suomi tekisi niillä ensiaputaidoilla, joita 30 000 naista saisi vuosittain kurssimankelista.
Naisten kurssittaminen olisi eittämättä oiva tapa ratkaista tasa-arvo-ongelmat. Vastaavaa menetelmäähän on Suomessa käytetty menestyksekkäästi jo vuosia työttömyyden torjunnassa.
Kurssituksella ei päästäisi eroon yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta. Mutta tilastot kaunistuisivat, kun osa siitä muuttuisi rakenteelliseksi piiloepätasa-arvoksi.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on moittinut, että jopa viidennes hallituksen päätettäväksi tulevista asioista on huonosti valmisteltu. Siihen nähden voi olla liikaa pyydetty, että pääoppositiopuolue vaivautuisi valmistelemaan keskustelunavauksiaan.
Liekö juosten suoritettu virtsaaminen yleinen ja yhtäläinen maan tapa?
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi