28.2.2010 3:00
Ei mennyt rautateiden hiihtolomasesonki ihan putkeen.
Syynä vaikeuksiin oli jälleen kerran tuiskuava lumi Ilmalan varikkoalueella, mutta nyt kaaos sai selittämättömät mittasuhteet. Lukemattomia vuoroja jäi ajamatta. Loput olivat tuntitolkulla myöhässä.
Epäselväksi jäi, johtuivatko myös tiedotuksen epäonnistuminen, ihmisten ajaminen asemilta pakkaseen sekä junavaunujen ja vessojen jäätyminen tuiskuavasta lumesta.
Ja juuri kun junat saatiin viikon taistelun jälkeen kulkemaan aikataulussa, sähkölangat repsahtivat radalle Ylivieskassa.
Vancouverin ikimuistoisissa "12 mitalin" olympialaisissa urheilijahaastattelut ovat olleet tavallistakin itkuisempia.
Viisi suomalaisurheilijaa tai -joukkuetta on tähän mennessä romahtanut johtopaikalta jäännössijoille. Puolet mäkimiehistä hylättiin liian isojen hyppypukujen takia.
Kolme neljästä mieshiihtäjästä keskeytti yhdistelmäkilpailun. Osa naishiihtäjistä ei puolestaan ole aina jaksanut hiihtää edes lähtöviivalle asti.
Kisojen viimeisinä päivinä alkaneen varovaisen nousun katkaisi jääkiekkojoukkueen surrealistinen 6–0-tappio välierän ensimmmäisessä erässä.
Jossain vaiheessa saavutetaan piste, jossa vastoinkäymiset eivät enää tunnu todellisilta. Väsynyt naurahdus säestää epäuskoista päänpudistusta.
Junakaaoksen kolmantena päivänä asemilla ei raporttien mukaan enää nähty raivoavia ihmisiä. Matkatavaroidensa sekaan leiriytyneet ihmiset päin vastoin nauroivat tilanteelleen. Samanlainen olotila on penkkiurheilijalla, joka havahtuu pohtimaan, minkä takia onkaan valvonut viimeiset kaksi viikkoa.
Vähitellen nauru tasoittuu. Olo on kevyt ja hyvä.
Tästä on hyvä jatkaa – hiihtäjä Sami Jauhojärven sanoin – kohti uusia pettymyksiä.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi