Lama läppärin takana

Suomen talous laahaa yhä lamatunnelmissa, mutta kaupunkien kaduilla sitä ei uskoisi. Mielenosoitukset ovat olleet vaisuja eikä työpaikkojakaan jonoteta. Nuoretkin ovat pysyneet poissa kaduilta, vaikka työttömyys on kouraissut karuimmin juuri heitä. Romahdus oli valtava, mutta sen näkyvyys paljon 1990-luvun lamaa pienempi.

Tämä johtuu ainakin osaksi verkosta. Sinne ovat siirtyneet työttömyyden kurittamat nuoret ja heidän mukanaan suuri osa lama-Suomen todellisuutta.

Työpaikkoja tai avustuksia ei tarvitse lähteä kyselemään konttoriin, koska asioinnin voi hoitaa verkossa. Kohtalotovereita ei tarvitse etsiä työttömien yhdistyksistä, koska he ovat Facebookissa, Twitterissä tai vielä Irc-galleriassa. Tuhansien suomalaisten tyhjät päivät eivät synnytä uusia kaljakuppiloita vaan keskustelupalstoja. Nykylaman ikoninen valokuva ei esitä mielenosoitusta eduskuntatalolla vaan Facebook-sivua.

Kun syrjäytyminen siirtyy verkkoon, se on myös kätevästi poissa päättäjien silmistä. Hyväosaisten etuja ajavalle poliitikolle sopii hyvin, että vihaiset nuoret maleksivat katujen sijasta netissä.

Siellä hengailu voi jopa auttaa selviämään lamasta edellisiä helpommalla. Facebook säilyttää kotiin jäävälläkin jatkuvan kosketuksen ympäröiviin ihmisiin.

Pahimillaan verkkoajan lamassa on kuitenkin enemmän yksin kuin koskaan: työtön voi istua yksin läppärinsä ääressä, kun Facebook heittää silmille satojen kavereiden eteenpäin menevät elämät. Se, jos mikä masentaa. Ja se voi näkyä kaduilla pidempään kuin nyt arvataankaan.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi