Lomien jälkeen

Eniten tapahtuu silloin kun näyttää siltä, että ei tapahdu mitään.

Suomi suljetaan kesäksi. Juhannukselta jäädään lomille, vaikka menisi miten huonosti.

Päätökset jäävät pöydille. Tilauskirjat ammottavat ehkä tyhjyyttään, mutta elokuussa kaikki voi olla paremmin.

Ehkä. Mutta jos ei ole, ei ole enää aikaa perääntyä.

Jos talouskriisissä vielä tapahtuu jotain likaista, se tapahtuu ihan kohta. Usein huonot uutiset muhivat heinäkuun ja purskahtavat silmille, kun työläiset palaavat työpaikoilleen.

Siellä on ehkä enää tiedotustilaisuus. Talo tarjoaa kahvit.

Niin siinä viime vuonna kävi. Kriisiuutisia tuli jo alkukesästä, mutta finanssikriisi ryöppysi syliin syyssateiden aikaan.

Ja niin kävi silloin, kun Suomessa viimeksi vietettiin kunnon aikuisten lamaa.

Kesällä 1991 Suomi kuvitteli nähneensä pahimman, mutta vähänpä tiesi.

Koulujen alettua kaatui Neuvostoliitto. Elokuun vastavallankaappaajat olivat kännissä, joten Suomen suurin ja mahtavin kauppakumppani liiskaantui lopullisesti.

Sitten kaatui Suomi. Pankkien nitinä voimistui lomien jälkeen rytinäksi. Valuutta pakeni kurkiaurojen mukana. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen hävisi miljardin markan vedon ja devalvoi. 1990-luku oli sitten paketissa.

Euroopan keskuspankki ennusti heinäkuun alussa, että loppuvuonna talouden alamäki on jo loivempaa.

Kiva kuulla, mutta viime aikoina sammakkotieteiden laitokselta on tullut tarkempia ennusteita.

Ehkä tälläkin hetkellä golfkenttien laidoilla pirisee. Toimitusjohtaja on töissä lomallakin. Puhelu jää lyhyeksi, se vain vahvistaa sen, mikä jo tiedettiin. Peliin palataan hymyssä suin. Ammattimiehiä.

Hyvää kesää kaikille.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi