Lukujärjestykseen rahan tajua

"Olimme lukiossa laskeneet korkolaskuja ja mieleeni oli jäänyt '72-sääntö': kun luku 72 jaetaan tuottoprosentilla, saadaan sijoituksen kaksinkertaistumiseen kuluva aika."

Näin kirjoittaa Osakesäästäjien keskusliiton toiminnanjohtaja Tomi Salo erään pankkiiriliikkeen lehdessä. Luin tekstin kateudesta vihreänä. Tomi Salo on samaa ikäluokkaa kuin olen itsekin, 1970-luvulla lukion käynyt.

En muista, että olisin kuuna päivänä kuullut matematiikan tunnilla mitään niin hyödyllistä kuin Salon mainitsema 72-sääntö.

Salo puhuu korkoa korolle -tekijästä eli siitä, että korko pitää laskea sijoituksen alkuperäisen pääoman lisäksi myös joka vuosi kertyvälle korolle. Hänen mukaansa rahan taju muodostuu omakohtaisen kokemuksen kautta, esimerkiksi niin, että näkee sen vinhan kiihtymisen, millä korkoa korolle -tekijä kasvattaa sijoitusta.

Olisiko elämä mennyt toisin, jos olisi tehnyt kuin Salo ja pannut ylioppilaslahjaksi saadut 2 000 markkaa 11,75 prosentin korolla obligaatioihin kymmeneksi vuodeksi?

Jos tekee pitkän sijoituksen, prosenteilla on todellakin merkitystä.

Mitenkähän moni pankki korostaa tätä asiaa ensi keväänä, kun pankit alkavat myydä eduskunnassa juuri hyväksyttyjä pitkäaikaissäästämisen tilejä?

Tileihin sisältyy suomalaisia suuresti innoittava täky, mahdollisuus tehdä verovähennyksiä, joita on tähän asti saanut tehdä vain eläkevakuutuksen maksuista.

Pankit tietävät, että jos vähennyksiä rummuttaa markkinoinnissa, harva kyselee tuoton, riskin tai hoitokulujen perään.

Sijoittamisen periaatteita pitäisi ryhtyä opettamaan koulussa aivan yhtä vakavin mielin kuin suomen kielioppia ja pesäpallon sääntöjä.

Toki kotonakin saa käytännön elämää opettaa, mutta meikäläinen olematon säästämis- ja sijoittamiskulttuuri takaa sen, etteivät useimmat isät ja äidit osaa huolehtia edes omista raha-asioistaan.

Joka lapsesta ei tarvitse tulla osakesäästäjien puuhamiestä, mutta riittää, että häntä ei kohteliain sanankääntein huiputettaisi sitomaan pieniä rahojaan suuriin tyhmyyksiin.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi