26.5.2010 3:00
Kuvitellaanpa, että olisi olemassa merkittävä kansansairaus, jonka etenemistä ja leviämistä voitaisiin ehkäistä halvalla ja hyvin tuloksin, mutta kukaan ei viitsi puuttua siihen. Eivät lääkärit eivätkä etenkään potilaat. Jo pelkistä oireista kyselemistä pidettäisiin ajanhukkana tai tungettelevana.
Aika törkeää ja vastuutonta menoa, mutta totta. Alkoholiriippuvuus on sellainen tauti.
Terveysasemilla syynätään kävijöiden verenpaineita ja kolesteroliarvoja, mutta juomatavat sivuutetaan turhan usein vähin äänin.
Kuitenkin alkoholin ongelmakäyttö on helppo tunnistaa, ennen kuin käyttäjä on koukussa. Työkalukin on yksinkertainen. WHO:n kehittämä kymmenen kysymyksen testi vie pari minuuttia ja antaa lääkärille tietoa siinä missä muutkin lukemat.
"Auditpisteitä on kahdeksan. Nyt on kyllä syytä vähentää tissuttelua."
Riskikäyttäjänkin saa usein vielä ruotuun lyhytneuvonnalla, jossa käydään läpi alkoholin käyttömääriä ja haittoja.
Eikä sekään ole kallis työkalu. Lyhyimmillään lääkärin ja potilaan keskustelu saattaa kestää viisi minuuttia. Tehosta on myös tieteellistä näyttöä. Joka kymmenes riskikäyttäjä siirtyy kohtuukäyttäjäksi tai lopettaa kokonaan, ainakin vuodeksi pariksi.
On se kumma, että halpa hoito ei kelpaa. Jos lyhytneuvonta olisi lääketehtaiden kehittämä kallis konsepti, sitä markkinoitaisiin sellaisella rytinällä, että kaikki viinan koukkuun jääneet istuisivat terveysasemilla jutustelemassa juomatavoistaan ja niiden haitoista. Joka viidennellä työikäisellä olisi jo nyt syytä.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi