Miksei Helsinki tue asuntojen yhdistelyä?

Helsingissä syntyy nyt vauvoja enemmän kuin 15 vuoteen. Lapsiperheet ja synnyttäjät eivät enää karkaa isompien asuntojen perässä puutarhakaupunkeihin Espooseen, Nurmijärvelle ja Vihtiin, vaan jäävät pääkaupunkiin.

Onko Helsinki vastoin kaikkia odotuksia voittanut kilpailun hyvistä veronmaksajista?

Helsingin kaksi vuotta kestänyt beibibuumi on lamasta johtuva poikkeustilanne. Kun taloustilanne paranee, lapsiperheet alkavat taas paeta Helsingistä.

Näin on helppo ennustaa, koska Helsingissä ei yksinkertaisesti ole perheasuntoja. Esimerkiksi nuorten aikuisten suosimissa Kallion ja Alppiharjun kaupunginosissa yli 90 prosenttia asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Niiden keskikoko on alle 40 neliötä.

Miksei yksiöistä ja kaksioista yhdistellä isompia asuntoja? Helsingin rakennusvalvontavirastosta kerrotaan näppituntumalla, että asuntoja yhdistetään Helsingissä vuosittain vain joitakin kymmeniä, korkeintaan sata.

Asuntojen yhdistely on taloudellisesti järjetöntä, koska pienet asunnot ovat suhteessa isoja kalliimpia.

Jos pariskunta ostaa Vaasankadulta 40 neliön kaksion ja sitä myöhemmin täydentämään 25 neliön yksiön naapurista, ne maksavat nykyneliöhinnoilla kaikkiaan 245 000 euroa ja remonttikulut päälle.

Sen sijaan "valmis" 65 neliön kolmio samalla alueella maksaa 227 500 euroa eli lähes 20 000 euroa vähemmän.

Helsinki voisi alkaa maksaa korjausavustusta asunnonyhdistäjille. Summa voisi olla vaikka sen 10 000 euroa, jonka keskituloinen pariskunta maksaa kunnallisveroa vuodessa. Keinottelun estämiseksi tuki maksettaisiin, kun remontoija on asunut asunnossaan kaksi vuotta.

Perheet voisivat jäädä asumaan kantakaupunkiin, Helsinki ei menettäisi verotuloja naapurikunnille ja itäisen kantakaupungin asuntokanta monipuolistuisi.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi