Miksi minä erosin kirkosta

Kun teini-ikäisenä liityin kirkkoon, siviilirekisterivanhempani olivat hieman huolissaan. Et kai sinä ole hurahtamassa mihinkään?

No en. Olin käynyt rippikoulun, ja leirillä oli ollut hauskaa. Enemmän kuin hauskaa: 15-vuotiaan elämänpiiri oli laajentunut oman koulun ja kaveripiirin ulkopuolelle. Ja riparilla oli puhuttu asioista, joita jokainen teini miettii, kuten milloin kannattaisi aloittaa seksi (eikä se tarjottu vastaus ollut, että avioliitossa).

Myöhemmin kuulin, että muilla ikäisilläni oli erilaisia kokemuksia. Riparilla oli yritetty käännyttää. Siellä oli tultu yhtenä iltana uskoon. Kuulosti pelottavalta.

Ehkä Tapiolan seurakunnassa oli 1980–1990-lukujen taitteessa tehty tietoinen päätös, että täällä vedetään vapaamielistä linjaa, koska se tuo tavalliset nuoret kirkon toimintaan. Se toimi: niin suuri osa nuorista – jopa ne takapenkin pilottirotsipojat – pyrki Tapiolassa isosiksi riparin jälkeen, että vuoden kestävä isoskoulutus jouduttiin järjestämään kahdessa vuorossa. Siis pyrki isosiksi – kaikki eivät millään mahtuneet.

Se toimi myös siten, että pysyin kirkon passiivijäsenenä 20 vuotta. Tunsin ehkä maksavani jotain vapaaehtoista velkaa. Kunnes myönsin, että se kirkko, jonka toimintaa tuin, ei muistuta nuoruuteni seurakuntaa.

Kolme esimerkkiä riittää: pastori Antti Kylliäinen sanoi kaikkien pääsevän taivaaseen, ja häntä alettiin vainota. Naiset hyväksyttiin papeiksi 1988, ja yhä heitä pannaan työvuoroihin, joissa naisvihamieliset kollegat voivat välttää kohtaamasta heitä. Viimeksi piispat päättivät, etteivät he voi siunata rekisteröityjä parisuhteita.

Ellen suvaitse tällaista suvaitsemattomuutta muualla, miten voisin suvaita sen kirkossa, jonka vahvuuksiin pitäisi kuulua vaikkapa etiikka?

Kirkon puolustajat sanovat, että kirkossa vanhoillinen aktiivinen vähemmistö pitää valtaa, ja suuri passiivinen enemmistö ei välitä. Jos enemmistö haluaa muutoksia, sen pitäisi aktivoitua. Mutta se ei riitä. En maksa jäsenmaksuja muillekaan järjestöille, joiden arvoja en jaa, mutta joiden toivon ehkä muuttuvan.

Mikä on Tapiolan nuorisotyön opetus? Jos haluatte pitää massat kirkossa, puhukaa niiden kieltä. Jos tosiuskovaisten vähemmistö riittää, pysykää vanhalla linjalla.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi