21.2.2010 3:00
Olohuoneissa stepataan ympyrää. Huudahdellaan ja voihkitaan. Noustaan sohvalta. Istutaan alas. Noustaan taas.
Suomen olympiamenestys Kanadassa jännittää niin, että hyvä kun kisoja malttaa katsoa.
Ja kun kotisohvalla myllertää näin, miltä mahtaakaan itse urheilijasta tuntua.
Puhumattakaan urheilijasta, joka pääsee kisaamaan olympialaisissa ensimmäistä kertaa elämässään!
No ei vissiin paljon miltään.
Maastohiihtäjä Krista Lähteenmäki, 19, osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa tämän viikon maanantaina, kun hän pääsi ladulle Virpi Kuitusen tilalle kymmenen kilometrin vapaan hiihtotavan kisaan.
Eipä mennyt häävisti. Lähteenmäki oli 53:s. Eikä siinä mitään. Nuori hiihtäjä ja debyytti olympialaisissa.
Jos ei itse kisa syöksäyttänyt adrenaliineja penkkiurheilijan suoniin, Lähteenmäen haastattelu kisan jälkeen sen kyllä teki.
Lähteenmäki ilmoitti haastattelijalle, että löysää oli meno alusta asti, ei ollut paras vire.
Syykin oli selvä – kauden pääkisat olivat takana.
"Ei ole tarvinnut stressata, latautuminen puuttui näistä kisoista."
Niinpä. Mitä nyt yhdet olympialaiset sinne tänne. Niitähän riittää. Kuka sitä nyt viitsii ryhtyä moisiin latautumaan. Toista se on Kuopion sprintti tai Saarijärven kansalliset kisat.
Ja mikä tässä sitten kansalaista korpeaa? Onko se minulta pois, jos Lähteenmäki ajattelee, että olympialatu EVVK, pitääkö sinnekin nyt laahautua?
Kyllä on. Lähteenmäki hinaa suksia jalkojensa jatkeena Whistlerissä minun verorahoillani.
Hiihtoliitto on yksi suurimpia tuen saajia, viime vuonnakin opetusministeriön toiminta-avustusta tupsahti miljoona euroa. Lähteenmäki on saanut Olympiakomitean tukea, ja Olympiakomitean rahoituksesta puolestaan noin kaksi kolmasosaa on yhteiskunnan rahoja.
Olen armollinen. Ei Lähteenmäkeä sentään tarvitse Tindaloksen koirille heittää, mutta toivon, että verorahani käytetään Lähteenmäen paluulentoon. Kun se lataus kerran puuttuu.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi