30.1.2010 3:00
Puolustusvaliokunta heitti pari vuotta sitten ilmaan villin idean: siviilipalvelusmiehille on saatava kertausharjoitukset.
Vanhana sivarina pidin ideaa loistavana. Pääsisi viikoksi takaisin Lapinjärvelle, jossa voisi saunoa, juoda olutta ja laulaa paikallisten kanssa karaokea Lapinjärven Hanhessa. Kaikki tämä valtion rahalla ja työnantajan ajalla.
Harmikseni idea haudattiin vähin äänin.
Maanantaina armeijan ylipäällikkö Tarja Halonen ehdotti sivareiden ja varusmiesten koulutuksen alkuajan yhdistämistä.
Halosella ei taida olla käsitystä sivarikoulutuksen arkipäivästä.
Lomailuarvoa lukuun ottamatta olo Lapinjärvellä on täydellistä ajan haaskausta. Monta viikkoa istutaan tylsillä luennoilla ja kerran pidetään paloharjoitus.
Tuskinpa Halosen idea tätä muuttaisi miksikään.
Jälkikäteen ajateltuna sivarikoulutuksen päämäärä tuntuukin olevan pelottelu. Kun joutuu joka tapauksessa tuntemattomien kanssa viikoiksi eristykseen, on armeijaan menon kynnys vähän pienempi.
Monilla on hyviä aatteellisia syitä olla menemättä armeijaan. Jos koulutukset yhdistetään, onko Halonen valmis heittämään useamman totaalikieltäytyjän linnaan?
Toisaalta armeija on yrittänyt pitää sivarin pimennossa esimerkiksi kutsunnoissa. Yhteiskoulutus kertoisi monelle varusmiespalveluksen aloittaneelle, että sivarit ovat tunnollisia ja kunnollisia miehiä.
Se vähentäisi ennakkoluuloja, ja todennäköisesti useampi uskaltaisi ryhtyä sivariksi.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi