Suomalainen, unelma-asiakas

Viime päivinä on riittänyt paljon puhetta vanhana myydystä ruuasta. Nyt tiedetään, että ei suotta. Vähintäänkin on käynyt selväksi, että "tuoretiski"-nimi pitäisi kaupoista jo harhaanjohtavana poistaa.

Mutta mietitäänpä asiaa toisinpäin. Mikä on asiakkaan vastuu? Millainen on hyvä asiakas?

Hyvä asiakas on kaupan vinkkelistä mahdollisimman halpa. Sellainen, jonka kanssa selviää mahdollisimman pienellä henkilökunnalla, joka ostaa pienellä rahalla sisään ostettua tavaraa mahdollisimman kalliilla, joka kelpuuttaa huononkin tavaran kauniissa pakkauksessa eikä mukise.

Marketit myyvät raakoja hedelmiä, koska ne säästävät. Ei tarvita omaa hedelmäosaston hoitajaa, kun tavara voi vielä pitkien kuljetusten jälkeenkin maata hyllyssä niillä sijoillaan päiväkausia.

Virallinen selitys on, että suomalainen pitää raaoista hedelmistä. Eipä sitä kiistääkään voi, kun katsoo, kuinka kaupoissa lapetaan tyytyväisenä kärryyn vihertäviä banaaneja ja kirpeitä kiivejä, joiden kuori ei irtoa kirveelläkään ennen päiväkausien kypsytystä.

Lihova ja helppoa ruokaa etsivä kansa myös sattuu pitämään marinadimössöistä ja eineksistä, jotka nekin ovat hyvin tehokas tapa säästää myös kaupan rahaa ja vaivaa. Ne tekevät luokattomastakin lihasta syömäkelpoista. Hintaa voi maustamisen jälkeen vielä nostaa.

Herkkuleipiämme ovat muhkut, puikulat ja pehmopalat, jotka tulevat suoraan keskusleipomoista. Tehokkaasti tuotettuina, mutta valmiiksi viipaloituina ja annosteltuina. Taas käyvät kaupan ja suomalaisen edut yksiin.

Hyvin on kauppa syöttöporsaansa kasvattanut, kun tämä kaikki kuuluu jo kulttuuriin.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi