Tukka hyvin, näkyykö taide

Mielipidesivuilla on käyty hupaisaa keskustelua siitä, minkä näköisenä saa nauttia taidetta. Olen ollut ymmärtävinäni, että oopperaan, konserttiin tai teatteriin ei saa mennä miten sattuu. Mieluiten pitää sonnustautua kauniiseen kampaukseen, nättiin mekkoon ja siroihin korkokenkiin. Varmaan on hyvä panna ripsiväriä ja huulipunaa.

Tälläytyminen kuulemma kunnioittaa tilaisuuden esiintyjiä ja järjestäjiä eikä pilaa muun yleisön juhlamieltä. Ja miesyleisökin saa bonuksena silmäniloa.

Taiteilijoiden sopii toki piehtaroida lavalla alasti kirkuen, kunhan yleisö seuraa heitä hiljaa kravatit suorassa ja kiharat ojennuksessa.

Näyttelijät voivat siis eläytyä klassikoihin arkiasussa, kunhan yleisö ei halveksi esitystä farkuissa ja tennareissa. Sen sijaan kotonaan kukin voi vielä paheksumatta tutkia klassikkoteoksia verkkareissa ja villasukissa.

Muinoin pilkattiin Kansallisoopperan ja Kansallisteatterin minkkimuuria, jolla tarkoitettiin parhaimpiinsa koristautunutta eliittiä. Se edusti homeista edistyksen vastavoimaa, raharikasta laitostaiteen pönkittäjää.

Jos arvokas pukeutuminen korotetaan taas taiteen arvon mittariksi, taiteen uuskuluttaja tarvitsee tarkat ohjeet. Saako kuvataiteen vanhoja mestareita ihailla villapuserossa? Edellyttääkö Picasso raitapaitaa? Kuuluuko tanssia katsoa ballerinatossuissa? Pitääkö Figaron häihin panna parempaa päälle kuin Iloiseen leskeen? Tarvitaanko sinfoniakonserttiin silkkisolmio? Voiko jazzia tosiaan kuunnella lippalakissa?

Pelkään pahoin, että on ollut vastoin taiteen nauttimisen sopivaisuussääntöjä tepastella sandaaleissa galleriaan ja tukka harottaen balettiin. Ehkä taide ja minä emme vastedes kohtaa, jos kohtaamisiin ei voi mennä huoletta suoraan töistä.

Taidekelpoiseen työasuun pukeuduin viimeksi nuorena uutistoimittajana. Sipsutin tulipalopaikalle piikkikoroissa ja hameenhelmoja nostellen, sillä maksihameet olivat silloin muotia. Kauhistunut palopäällikkö kiirehti roihun keskeltä vastaan: "Heti pois täältä! Ei tänne voi tulla noissa vetimissä."

Ymmärsin, että vain keisari Nero pystyi yhdistämään tulipalon ja taiteen.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi