Tuottavuus on iloinen asia

Jos tulkitsee vapaasti suomalaisen eliitin viimeaikaisia näkemyksiä, suomalaiset ovat vätyksiä, jotka velttoilevat opiskeluissaan, tekevät työelämässä lyhyttä päivää ja säntäävät eläkkeelle aivan liian varhain.

Siitä huolimatta, kas kummaa, Suomella on mennyt viime vuosina ihan mukavasti. Kansan mukavuudenhalusta ja loppumattomasta lomailusta huolimatta merkillinen yhtälö on toteutunut: elintaso on parantunut, talous on kasvanut ja palkat nousseet.

Nyt tämä lysti ilmeisesti loppuu. Olemme selvästikin todistamassa taloustieteellistä ihmettä, että tuottavuuden kasvu on tullut tiensä päähän.

Tuottavuuden kasvu on taloustieteen väärinymmärretyimpiä käsitteitä siksi, että sillä on niin protestanttinen ja kolea kaiku. Ristihän joku neropatti esimerkiksi valtion henkilöstövähennykset "tuottavuusohjelmaksi".

Tuottavuus yhdistyy kansan mielessä siihen, että ihmisistä otetaan kaikki irti.

Tosiasiassa tuottavuus on iloinen asia. Suomalaisen ekonomistikunnan tuottavuusekspertti Matti Pohjola sen sanoo taannoisessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä: tuottavuuden kasvu on sitä, että työssä pääsee vähällä.

Hän ottaa esimerkiksi maanviljelyn, mutta sama tuottavuutta lisäävä työtapojen mullistus tapahtuu jokaisella alalla.

Suomessa tuottavuus eli talouden kasvu tehtyä työtuntia kohti on kasvanut 1980-luvulla ja 1990-luvulla hyvin, 2000-luvulla vähän huonommin, mutta kasvanut silti edelleen.

Eikä kasvu niin vain lopu. Työpanos toki vähenee, kun töissä on vähemmän ihmisiä suurten ikäluokkien jälkeen, mutta entäs jos jäljellä oleva joukko on entistä tuottavampi? Pienet mutta aikaansaavat ikäluokat?

Yhä useammat työt ovat tietotöitä, ja niissä tuottavuus kasvaa Matti Pohjolan mukaan siten, että ihmiset pystyvät hoitamaan monta puuhaa yhtä aikaa. Yhdellä työtunnilla ei saada sinänsä enemmän aikaan, vaan rinnakkain on meneillään monta työtä.

Tuottavuuden historia todistaa, että suomalaiset osaavat ja tekevät, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Lama ei ole sitä perusasiaa vielä miksikään muuttanut.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi