3.1.2010 3:00
Onko Suomessa jo totuttu tällaisiin veritekoihin?
Brittiläisen toimittajan kysymykseen ei ollut aikaa syventyä uutiskiireen keskellä. Espoon Sellossa oli ammuttu kuolettavia laukauksia vain muutamaa tuntia aikaisemmin.
Ei tietenkään ole totuttu. Ei tällaisiin tapahtumiin voi mitenkään tottua, vastasin puhelimeen.
Britin esittämä kysymys jäi vaivaamaan.
Voisiko alitajunta sittenkin toimia salakavalasti? Totuttaa mielen hyväksymään huomaamatta, että Espoon joukkosurma on vain tapaus muiden joukossa. Näitä on ollut, näitä voi olla tulossa. Olipa onni, ettei sattunut omalle kohdalle.
Lauantaina Sellon ovet olivat jälleen auki. Ihmiset kävivät tragediasta huolimatta kaupoilla, moni pysähtyi ajattelemaan uhrien omaisia.
Hyvä, että ihmiset tulivat kauppakeskukseen. Tavalliseen päiväjärjestykseen palaaminen on terapeuttinen signaali pahan selättämisestä.
Näin tapahtui myös Lontoossa viisi vuotta sitten. Terrori-iskujen jälkeen kaupunkilaiset päättivät jatkaa arkeaan mahdollisimman normaalisti. Se oli parempi vaihtoehto kuin jäädä pelokkaana kotiin, antaa henkinen yliote pahantekijöille.
Nopea tavalliseen päiväjärjestykseen palaaminen on lohdullista, mutta joukkosurmien maassa siihen liittyy myös riski.
Espoon tragediaa ei voi jättää käsittelemättä, surutyökin on voitava tehdä kiireettä. Suomessa on oltava malttia hiljentyä ja kysyä, miten väkivallan kierre saadaan pysähtymään.
Ettemme tottuisi, huomaamatta.
Aselupien tiukentaminen estäisi osan henkirikoksista 3.1.2010
Eduskuntaryhmät eivät kannata käsiaseiden totaalikieltoa 3.1.2010
TAUSTAAseiden saannin seula tiukkeni jo 3.1.2010
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi