Ei maikkaa + ei äikkää = telkkaa

Kello on 9.02 ja, Kallaveden yläkoulun 9bc-luokan biologiantunti alkaa.

Luokan eteen astelee kotitalousopettaja Anniina Kuikka.

"Jatketaan siitä, mihin jäätiin", hän sanoo ja painaa vhs-videoiden play-nappia.

Nauhalta alkaa pyöriä suomalainen Menolippu Mombasaan -elokuva.

Yhdeksäsluokkalaiset naureskelevat leffan vitseille. Pari poikaa yrittää nukkua. Arkiaamu on oppilaille unelias, mutta vielä uneliaampi se on viidelletoista koulun 49 opettajasta.

He ovat kotona, lomautettuina.

Niinpä biologiantunnin aloittaa kotitalousopettaja, joka painaa play-nappia.

Häntäkin hieman naurattaa.

"Lomautettujen opettajien ei tarvitse suunnitella lomautusajan tunteja, joten elokuvien katselu on hyvin suosittu sapluuna tuntisuunnittelussa", hän supisee toimittajalle.

Luokan ulkopuolelle aulan seinään on kiinnitetty YK:n lasten oikeuksien julistus, johon on kirjattu:

"Jokaisella lapsella on oikeus saada koulutusta, joka edistää hänen yleis-sivistystään."

Mutta ei mietitä sitä nyt.

Kallaveden 550 oppilaan yläkoulu ei ole Suomen ainoa koulu, jonka opettajia lomautetaan, jotta kunta säästäisi.

Viime vuoden aikana 20 kunnassa yhteensä noin 6000 opettajaa oli lomauttettuna. Tänä vuonna kymmenen kuntaa on ehtinyt ilmoittaa lomautuksista, ja kymmenessä kunnassa niitä harkitaan.

Kuopiossa lomautukset ovat erityisen kiistanalaisia.

Kaupunginhallitusta ei päätöksessään pysäyttänyt kuudentuhannen kuopiolaisen allekirjoittama adressi eikä Itä-Suomen lääninhallitus, jonka mukaan lomautukset ovat laittomia: ne ovat vastoin perusopetuslakia ja juuri tuota YK:n lasten oikeuksien julistusta.

Lääninhallitus kehotti kaupunkia lopettamaan lomautukset, mutta ei silti ottanut käyttöön uhkasakkoa.

Nyt hallinto-oikeus selvittää, rikkoivatko lomautukset lakeja ja opettajien työehtosopimuksia.

Kallaveden koulussa rehtori toteutti lomautuspakon niin, että 49 opettajasta 15 oli poissa töistä kevätlukukauden ja syyslukukauden viimeiset viikot. Loput ovat lomautettuina käsketyt kahdeksan päivää ripotellen.

Toisin kuin ammattioppilaitokset ja lukiot, ala- ja yläkoulut eivät voi sulkea koulua lomautusten ajaksi, ja näin opetuksen täytyy jatkua.

Kallaveden yläkoulussa soi kohta välituntikello.

Kotitalousopettaja Anniina Kuikka sammuttaa television pari minuuttia ennen bio-logiantunnin loppumista.

Oppilaat nousevat pulpeteista rauhallisina, ja Kuikka juoksee hoitamaan toisen lomautetun opettajan välituntivalvontaa.

Sen jälkeen kotitalousopettaja opettaa kemiaa.

"Kevään lomautusten aikaan piti juosta kahden luokan väliä, koska kahden luokan oppilaat eivät mahtuneet samaan paikkaan", Kuikka kertoo.

"Lähinnä tässä on kuin lastenhoitaja, joka yrittää varmistaa, että lapset ovat turvassa."

Hän sulkee luokan oven.

"Tuntuu, ettei työtä paljon arvosteta."

Tokihan sitä arvostetaan, ainakin teoriassa.

Syksyllä Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että lomautukset ovat suomalaisen perusopetusjärjestelmän suurin ongelma.

Samaan aikaan Kallavedellä mietittiin keinoja, joilla yksi opettaja voi tehdä monen opettajan työt.

Päädyttiin seuraavaan:

1) Osa oppilaista tutustuu lomautusviikolla työelämään tet-harjoittelussa.

2) Lomautusviikon aikana on taksvärkkipäivä.

3) EF-kielimatkojen työntekijä käy koululla kertomassa opiskelusta ulkomailla.

4) Poliisi vierailee koululla.

5) Yhden päivän ajan perehdytään valtakunnalliseen kiusaamisen vastaiseen kampanjaan.

Poikkeusajan työjärjestyksestä vastaavat rehtori Erja Kokkonen ja apulaisrehtori Jussi Löppönen, jotka istuvat nyt rehtorin huoneessa.

"Pyrimme siihen, että luokassa on aina aikuinen paikalla", tiivistää Löppönen.

Kokkonen selittää, että kevään lomautukset oli järkevää järjestää lukukauden viimeisellä viikolla, jolloin on muutenkin tavallisesta opetuksesta poikkeavia teemapäiviä. "Mutta tämä viimeinen viikko ennen joululomaa olisi menty normaalilla lukujärjestyksellä", Kokkonen sanoo.

"Kokemuksesta oppii, ja tuntuu siltä, että nyt asiat on ollut helpompi järjestää kuin keväällä. Vaikka olen minä näitä asioita öisinkin pyöritellyt mielessäni", Löppönen tunnustaa.

Osaa opettajista tympii.

Se kuuluu selvästi, kun Löppönen pyytää keski-ikäistä naisopettaja hoitamaan ylimääräisen välituntivalvonnan.

Opettaja vastaa Löppöselle tiuskimalla.

"Tilanne on tämä, kun on lomautukset päällä. Tälle ei nyt mahda mitään", Löppönen sovittelee.

Matematiikan, kemian ja fysiikan opettaja Merja Rahkonen, 56, istuu opettajanhuoneen sohvalla, syö lounastaan ja valmistautuu seuraavaan tuntiin.

Se ei ole matematiikkaa, kemiaa eikä fysiikkaa, vaan teknistä työtä.

Matkalla puukäsityöluokkaan Rahkonen törmää kolmeen poikaan, jotka odottavat pääsyä erityisopettajan luo.

Miksi pojat ovat käytävällä?

"Mie on osaa matematiikkaa", pipopäinen selittää Rahkoselle.

"Erityisopettaja on lomautettu. Menkää takaisin omiin luokkiinne", Rahkonen komentaa ja jatkaa matkaa.

Rahkonen ottaa teknisen työn ryhmän mukaansa ja vie sen fysiikan luokkaan. Seitsemän poikaa ja yksi tyttö saavat kaksi paperia. Toisesta askarrellaan kuutio, toisessa on ohjeet.

Yksi oppilaista taittelee paperista hatun, toinen alkaa taitella kuutiota ohjepaperista.

Luokasta kuuluu v-alkuisia sanoja ja protestointia:

"En tee. Mie teen vaan mitä mie haluun. Lähetään kotiin."

"Miksei tätä voi hitsata?"

"Onko pakko? En osaa."

"Meitä on huijattu. Tää on matematiikkaa."

Rahkonen odottaa kärsivällisesti ja selittää: "Teillä alkaa matematiikassa kohta avaruusgeometria, joten tämä auttaa hahmottamaan niitä asioita."

Äänekkäinkin poika rauhoittuu, kun Rahkonen juttelee hänen kanssaan hetken mopojen huoltamisesta, erilaisten bensiinien eroista ja voiteluöljystä.

Oppilaat saavat tehtävän valmiiksi, ja Rahkonen ottaa käyttöön salaisen aseensa, jota opettajat kutsuvat nimellä "poliisikoulun pääsykoe".

Se on teksti, jonka alussa oppilasta pyydetään lukemaan koko paperi alusta loppuun ennen kuin tekee mitään. Seuraavaksi pyydetään tekemään erinäisiä pöhköjä tehtäviä: seisomaan yhdellä jalalla, luettelemaan numeroita ääneen ja niin edelleen.

Lopussa lukee, että oikeasti ei tarvitse tehdä mitään.

Teksti mittaa siis sisäluku-taitoa.

"Tämä pitää läpäistä, jotta läpäisee peruskoulun. Sääntöihin kuuluu, ettei testin aikana saa sanoa sanaakaan", Rahkonen sanoo.

Muutama oppilas malttaa lukea paperin läpi, tajuaa vitsin eikä tee mitään.

Joku seisoo jo yhdellä jalalla ja luettelee numeroita ääneen.

Koko luokka nauraa.

Sitten välituntikello soi.

"Herranjestas, ei kai mulla ole nyt välituntivalvonta!" kaikuu opettajanhuoneessa.

Ne, joilla ei ole valvontavuoroa, juovat rauhassa kahvia.

Yksi saa niskahierontaa kipeytyneille hartioilleen.

Lomautukset ovat puheenaihe ylitse muiden. Tai oikeastaan se, miten niistä selvitään.

"Kyllä se näkyy heti, kun niillä ei ole mitään tekemistä. Keväällä pulpetteihin ilmestyi kikkelin kuvia."

"Onko kellään mukana seurapelejä?"

"Jarmon luokassa on digiboksilla videoita, menkää sinne."

Apulaisrehtori Löppösen tehtävänä on varmistaa, että ilmoitustaululle kiinnitetty opettajien ja koulunkäyntiavustajien erikoislukujärjestys toimii.

Toimii se.

Kallaveden koulun ensimmäinen lomautuspäivä on sujunut suunnitelmien mukaan: jokaisessa luokassa oli aikuinen valvomassa oppilaita.

"Yhdessä kohdassa en ollut ottanut huomioon, että musiikinopettaja oli vetämässä juhlaharjoituksia, mutta tilanne saatiin helposti korjattua", Löppönen sanoo ja ottaa lukujärjestykset pois.

Opetus on ohi.

Huomisaamuna vararehtori saapuu koululle taas seitsemän jälkeen, printtaa uudet paperit koneeltaan ja kiinnittää ne seinään.

"Pakka menee heti sekaisin, jos joku on kipeä", hän sanoo.

Opettajat pakkaavat opettajanhuoneessa tavaroitaan.

He naureskelevat.

"Tällaista saa tällä rahalla, parempaan ei pystytä."

"Onkos mulle huomenna lainkaan töitä?"

"Auta armias, jos oot kipeä!"

"Ja sitten kotiin. Huomenna on päivä uus."

Next Step -koulutus- ja työpaikka- messut Messukeskuksessa (Messutie 1) pe 15.1. klo 9–16. Liput 8 e.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi