Kannabiskauppias

Linnan apteekin neuvotteluhuoneen hyllyssä Turun Kauppiaskadulla on kokoelma vanhoja esineitä. Rivissä on ruskeita lasipurkkeja, joissa ennen vanhaan säilytettiin lääkkeitä.

Purkkien tyylitellyt latinankieliset tekstit ovat epäselviä, mutta joukossa on kolme muovipurkkia, joiden kirjaimet on painettu yksinkertaisella fontilla. Niissä lukee Cannabis flos.

Suomeksi: kannabiksen kukkaa.

Marihuanaa.

Linnan apteekin apteekkari Markku Knuutila, 61, tuo sitä Suomeen Lääkelaitoksen erityisluvalla.

"Aulis teki niistä tuollaisen installaation", Knuutila sanoo ja osoittaa hyllyssä olevia kannabispurkkeja.

Aulis on yli viisikymppinen turkulaismies, joka vammautui autokolarissa vuonna 2002.

Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka sai laillista lääkekannabista käyttöönsä.

Kiitos siitä kuuluu pitkälti Knuutilalle.

Silloin oli syyskuu vuonna 2005.

Aulis – jonka oikea nimi ei ole Aulis – istui Knuutilan kanssa tässä samassa apteekin neuvotteluhuoneessa.

Knuutila näki edessään sairaan ihmisen, jolla oli kovia kipuja.

Aulis oli kokeillut useita erilaisia morfiinijohdannaisia lääkkeitä kroonisiin selkäranka- ja niskakipuihinsa.

Mikään ei auttanut.

Mutta Aulis tiesi, mikä auttaa.

Kannabis.

Hän oli saanut Hollannissa reseptillä Bedrocan-nimistä lääkettä. Se on lääketehtaassa kasvatettua kannabiksen kukintoa, jota poltetaan tai juodaan teenä.

Lääke lievitti kipuja.

Niinpä Aulis hankki Suomen viranomaisilta asiakirjat, joita tarvitaan lääkkeen maahantuontiin.

Hän kävi itse noutamassa erän lääkettä Hollannista, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla huumekoira haistoi kannabiksen.

Lupien piti olla kunnossa, mutta paperinivaskasta puuttui yksi paperi, jota hollantilaiset viranomaiset eivät voineet kirjoittaa Suomen kansalaiselle.

Lopulta Aulis joutui oikeuteen. Hän sai tuomion huumausainerikoksesta, ja lääkkeet jäivät viranomaisten haltuun.

Auliksen voimat alkoivat ehtyä.

"Hänellä oli itsetuhoisia ajatuksia, koska kivut olivat niin kovat", Knuutila muistelee.

Auliksella oli suomalainen resepti samaan Bedrocan-kannabislääkkeeseen, jota hän oli yrittänyt hakea Hollannista.

Sen oli kirjoittanut kivunhoitoon erikoistunut turkulainen neurologi.

Käytännössä reseptistä ei ollut mitään hyötyä, koska Suomessa ei ollut yhtään apteekkia, joka olisi ollut valmis anomaan Lääkelaitokselta erityislupaa huumausaineeksi luokiteltavan kannabiksen maahantuontiin ja myyntiin.

Aulis oli kyllä yrittänyt. Kukaan ei halunnut ryhtyä valtavaan paperisotaan, joka veisi paljon aikaa, rahaa ja saattaisi tahrata maineen.

Markku Knuutila kuitenkin ryhtyi.

Miksi?

Siihen on vain yksi syy: hänen mielestään kannabis on erinomainen lääke.

Knuutila on työskennellyt lääkkeiden parissa 38 vuotta. Hän valmistui proviisoriksi Helsingin yliopistosta ja työskenteli kaksi vuosikymmentä tutkimus- ja johtotehtävissä suuressa suomalaisessa lääkefirmassa. 11 vuotta sitten hän ryhtyi apteekkariksi Turun Linnan apteekkiin.

Kannabista Knuutila ei ole koskaan käyttänyt, koska hän ei ole tarvinnut sitä lääkkeeksi.

"Olin seurannut kannabiksesta käytävää keskustelua, ja mielestäni kannabiksen käytöstä on hyviä näyttöjä ms-taudin ja kroonisen kivun lievityksessä."

Knuutila haki Lääkelaitokselta erikoislupaa, jolla apteekki olisi voinut hankkia vuoden annoksen kannabista Aulikselle.

Erityislupaa haetaan lääkkeisiin, joilla ei ole Suomessa myyntilupaa. Hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti. Erityisesti tarkkaillaan sitä, onko potilas saanut vaivaansa tarpeeksi muita hoitoja ja lääkkeitä.

Reseptin kirjoittaneen lääkärin mielestä Auliksen Bedrocan-hoidolle oli perusteet, mutta erikoislupahakemusta ei hyväksytty. YK on luokitellut kannabiksen huumausaineeksi, eikä huumausaineita saa Suomessa määrätä lääkkeeksi.

YK:n huumausainesopimuksessa on kuitenkin kohta, joka sallii erityistapauksissa huumeiden käytön lääkintätarkoituksiin.

Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n säännöksiä, ja pohjimmiltaan kysymys oli pykälien tulkinnasta.

Asiaa setvittiin oikeudessa, ja lopulta Turun hallinto-oikeus ratkaisi asian Auliksen hyväksi.

"Potilaan etu eli lääketieteelliset perusteet menivät pykälien edelle. Oikeuden mielestä erikoislupa-anomuksen hylkäämiselle ei ollut syytä", Knuutila sanoo.

Linnan apteekki myi ensimmäisen erän lääkekannabista Aulikselle vuonna 2006.

Kesällä 2008 Lääkelaitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö muuttivat lakipykäliä hallinto-oikeuden päätöksen mukaisiksi. Lain mukaan lääkäri voi määrätä potilaalleen "huumausaineita, jos siihen on erityiset hoidolliset perusteet".

Lääkekannabis on siis nykyään Suomessa laillinen lääke viimeisenä oljenkortena, jos muut kipulääkkeet eivät toimi. Knuutilan mukaan lääkekannabiksen saaminen on kuitenkin yhä vaikeaa.

"Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa kipupotilaat yliopistollisten keskussairaaloiden kipuklinikoille. Lääkärit eivät uskalla määrätä kannabista, koska pelkäävät menettävänsä maineensa. Sitä voitaisiin katsoa yliopistomaailmassa jonkinlaisena harharetkenä", Knuutila uskoo.

"Kukaan ei halua leimautua huumelääkäriksi. Meille tulee viikoittain kyselyitä, että keneltä voisi saada reseptin. Kaikki kysyjät ovat vakavasti sairaita ihmisiä."

Nykyään Knuutila myy kannabista kahdelletoista potilaalle, joista yksi on itsekin lääkäri. Hän käyttää kannabista ms-tautiinsa.

"Mutta ei se kannabis kaikilla toimi. Kivunhoidossa etsitään sopivaa lääkettä, joka lievittää kipua. Toisilla se on kannabis, toisilla ei."

Yhdellä reseptillä lääkettä saa vuodeksi. Linnan apteekissa jokaisesta kannabista saavasta asiakkaasta on oma mappi, jossa säilytetään tarvittavia lupapapereita.

Lähettipalvelu tuo kannabiksen apteekkiin, ja Knuutila säilyttää lääkepakkauksia apteekin kassakaapissa.

Kuuden kuukauden välein Knuutila käy todistamassa viranomaisille, ettei hän ole holhouksen alainen tai ettei hän ole tehnyt konkurssia.

"Me teemme kaiken niin sääntöjen mukaan kuin on mahdollista. Ei ole mitään vaaraa, että lääkekannabista alettaisiin käyttää kadulla. Lääkekannabis on kaksi kertaa kalliimpaa kuin kaduilla myytävä kannabis. Lääkekannabiksen käyttäjät maksavat lääkkeestään helposti yli 20 euroa päivässä."

"Lisäksi lääkekannabiksen päihdyttävä vaikutus on pienempi kuin katukannabiksen."

Mutta osaako Knuutila sanoa, miksi lääkekannabikseen suhtaudutaan niin ristiriitaisesti? Miksei sitä anneta potilaille kivunlievitykseen, jos sen vaikutukset ovat kerran niin hyvät?

"Suuri syy kielteiseen suhtautumiseen on se, että Lääkelaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet selvittelivät kauan keskinäisiä mielipide-erojaan. Kukaan viranomainen ei ole halunnut kuulla meidän tai lääkäreiden kokemuksia kannabiksen käytöstä kivunlievityksessä. Mutta on siihen muitakin syitä."

Muut syyt löytyvät historiasta.

Knuutilan mukaan suurin virhe tapahtui, kun kannabis päätyi YK:n vuonna 1961 laatimalle huumausaineiden listalle.

"Esimerkiksi meidän apteekistamme myydään joka päivä amfetamiini- ja morfiinijohdannaisia lääkkeitä, jotka kadulle päätyessään luokitellaan koviksi huumeiksi", Knuutila sanoo.

Amfetamiini ja morfiini on alun perin kehitetty lääkkeiksi, joten niiden vaikutuksia ihmisiin on testattu alusta asti kliinisissä testeissä.

"Kannabiksen vaikuttava ainesosa on nimeltään thc eli tetrahydrokannabinoli. Sillä on vaikutus, jonka käyttäjät kokevat miellyttävänä. Ainesosan voi eristää ja siitä voi valmistaa lääkkeen, mutta jostain syystä se ei toimi samalla tavalla kuin kasvin kukinto", Knuutila kertoo.

"Ja kasvin kukkaahan ei voi patentoida, joten taloudellinen hyöty jäisi pieneksi. Sen takia lääkefirmoilla ei ole halua aloittaa vuosien mittaisia ja kalliita kliinisiä kokeita."

Knuutilan mukaan asiassa on myös moraalinen puoli. Kliinisiin lääketesteihin pitäisi löytää kaksi ryhmää, joista toiselle annettaisiin lumelääkettä ja toiselle oikeaa lääkettä eli kannabista.

"Kuka suostuisi kokeeseen, jossa lumeryhmän kipuja ei hoidettaisi lainkaan? Lääkelaitos vetoaa aina tähän, ettei kannabista ole kliinisesti testattu."

Knuutila kuitenkin uskoo, että suhtautuminen lääkekannabiksen muuttuu tulevaisuudessa.

"Yhdysvalloissa on tällä hetkellä 13 osavaltiota, joissa lääkekannabiksen käyttö on vapautettu. Uskon, että kun niiden määrä nousee yli kahteenkymmeneen, niin koko maa vapauttaa lääkekannabiksen."

Knuutila uskoo, että Eurooppa seuraa perässä.

Ja lopulta myös Suomi.

"Kymmenen vuoden päästä tämän päivän asenteita varmasti muistellaan ihmetelleen."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi