Lama, entä sitten?

Taloussivuilla ennustetaan myrskyjä ja ukonilmaa. Se on kurjaa, mutta kurjaa on sekin, että ukonilmauutiset on kirjoitettu keski-ikäisille. Nuorenkin tulisi varautua kansantalouden kelirikkoon. 15 + 1 kysymystä ja vastausta, olkaa hyvät.

1. Mikä ihmeen lama?

Lama on tavallista pidempi ja syvempi talouden matalasuhdanne. Useat taloustieteilijät pitävät laman kriteerinä bruttokansantuotteen supistumista vähintään 10 prosentilla.

Stop!

Ei näin. Tämän voi lukea kaikilta maailman taloussivuilta – tajuamatta mitään.

Yritetäänpä uudestaan. Avuksi otetaan vanha kunnon viikkoraha.

Talousihmiset ajattelevat, että viikkorahan pitäisi kasvaa koko ajan. Jos viikkoraha pienenee puoli vuotta, ollaan taantumassa. Viikkorahan lamasta voi puolestaan puhua, jos tänä vuonna on saanut viisi euroa viikossa, mutta vuoden päästä saakin enää 4,50 euroa ilman, että raha olisi siinä välissä kasvanut.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen miettii talousasioita työkseen. Hän sanoo, että vielä ei ole lama eikä edes taantuma. Ei siis syytä huoleen. Eihän?

2. Kenen syy tämä on?

Shoppailu on kivaa, mutta mitä tehdä, jos tili on tyhjä? Maksaa luotolla tietty!

Näin ovat ajatelleet monet maat. Yli varojensa ovat eläneet muun muassa Kreikka, Portugali, Irlanti, Islanti, Yhdysvallat, Italia ja Espanja. Kun taloudessa meni hyvin, maat saivat lainarahaa helposti, kuin tekstarivipeillä, eikä riskejä ajateltu.

Nyt on tullut maksun aika. Mutta kas, mailla ei olekaan, millä maksaa.

Muut euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat kuin vanhemmat, jotka auttavat maksamalla lastensa erääntyneitä pikavippejä. Tuhlareita on kuitenkin niin paljon, etteivät vanhempienkaan rahat riitä kaikkeen.

Talouden tutinasta voi syyttää myös globalisaatiota. Itä nousee, länsi heikkenee, ja se näkyy myös kukkarossa.

3. Onko tämä pahin kriisi ikinä?

Jos ei ole muuta tekemistä, voi toki huolestua. Se on helppoa, kun alkaa lukea mitä tahansa taloussivua.

Jytinä pörssissä tai politikointi Amerikan velkakatolla ei kuitenkaan vaikuta meidän elämäämme, ei ainakaan vielä. Huolestua kannattaa vasta, kun se vaikuttaa.

"Kun katselee Suomen näkökulmasta, talous on hyvässä vireessä. Ei ole mitään syytä muuttaa normaalia, järkevää käytöstä", sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.

4. Miksi on niin kamalaa, jos talous kasvaa vähän hitaammin?

Talous on niin kuin uiminen. Pitää polskia, että pysyy pinnalla. Ja pitää polskia vielä kovempaa, jos haluaa päästä eteenpäin.

Jos systeemi ei polski, pitää kaikkien ottaa vastaan palkanalennus, maksaa enemmän veroja ja jonottaa pidempi aika terveyskeskukseen. Ja kun sen aika sitten joskus tulee, tyytyä todella pieneen eläkkeeseen.

5. Loppuvatko nyt kaikilta työt?

Lakkaako aurinko nousemasta? Posti kulkemasta? Jäävätkö verot kantamatta? Yhtä todennäköisesti loppuvat kaikkien työt.

Jos haluat varman työpaikan, suuntaa hoitoalalle. Sairaita hoidetaan huonoinakin aikoina, ja vanhuksia on yhä enemmän.

Myös hampurilaisravintola on hyvä vaihtoehto. Viime taantumassa McDonald'sin myynti kasvoi kaikkialla maailmassa, sillä laman aikana ihmiset syövät halvemmalla.

Laman iskiessä ensimmäisenä tuulee vientivetoisilla aloilla. Lamahysteerikon kannattaa välttää metsä-, konepaja- ja metalliteollisuuden firmoja. Myös rakennustyömaat hiljenevät nopeasti.

Työpaikan vaihtoa suunnittelevan kannattaa muistaa, että väkeä vähennettäessä viimeksi tulleet saavat yleensä lähteä ensimmäisinä.

Mutta ei huolta, suurin osa ihmisistä pitää työpaikkansa lamassakin. Alasta riippumatta kannattaa silti turvata selusta ja liittyä työttömyyskassaan. Sillä eihän sitä koskaan tiedä.

6. Kuinka ankea on lama-ajan opiskelijan osa?

Lama on opiskelijalle erinomainen tilaisuus sukeltaa nuudeli- ja makaroniruokien maukkaaseen maailmaan. Tiesithän myös, että soijalla jatkettu jauheliha on edullista, ekologista ja vieläpä maukasta. Eikä lama lisää koulusta irtisanomisen mahdollisuutta pätkääkään.

Jos valtiontalous heikkenee, opiskelijoiden etuisuudet voivat kärsiä. Opintojen loppuvaiheessa olevia voi huolettaa myös työnsaanti

Mutta jos tie vie koulusta kortistoon, alle 1 200 euroa kuukaudessa tienaava voi anoa Kelalta opintolainan korkotukiavustusta. Mutta loppujen lopuksi kansantalouden kompurointi vaikuttaa melko vähän opiskelijaan, jolla on lainaa muttei osakkeita.

7. Miten laman aikana kannattaa asua?

Viime taantumassa 2009 asuntojen hinnat laskivat, mutta vuokrat eivät juurikaan. Nordean Anu Numminen ei usko, että kumpiinkaan olisi lähiaikoina tulossa isoja muutoksia. Kaikkein härskeimmät vuokrapyynnöt saattavat karsiutua pois, jos ihmisillä ei ole varaa maksaa.

Asuntolainojen korkojen on viime aikoina peloteltu nousevan, mutta jos taantuma tulee, ne tuskin hyppäävät pilviin. Ison lainan ottamista kannattaa kuitenkin harkita kahdesti.

Nummisen mukaan nyrkkisääntö lainan maksimikoolle on omat vuositulot kertaa kolme. Jos siis tienaa vuodessa bruttona 20 000 euroa, isoin turvallinen laina on 60 000 euroa.

Edullisin valinta on kuitenkin muuttaa vanhempien luokse. Kiitämme pyykkikonetta ja itsestään täyttyvää jääkaappia, moitimme kotiintuloaikoja.

8. Pitäisikö nyt hankkia lapsia?

Taantumassa syntyy keskimääräistä enemmän lapsia.

Suomessa vauvakuume on iskenyt sekä 1990-luvun laman että vuosien 2008–2009 taantuman yhteydessä. Raskaus on hyvä suoja irtisanomista vastaan.

Mutta kun työttömyys kasvaa, ihmisillä on enemmän aikaa lastentekoon. Mutta muista: niin kivoja kuin lapset ovatkin, niihin kuluu rahaa.

9. Halpenevatko jotkin tuotteet? Kannattaisiko nyt ostaa pleikkari velaksi?

Huonoja uutisia: viinan hinta ei laske lamassakaan. Eikä ulkona syömisen. Ravintolaruoan arvonlisäveroa laskettiin viime kesänä, mutta hinnat ovat jo nousseet korkeammalle kuin ennen vero-alea.

Sen sijaan kännykät, tietokoneet, kamerat ja yllättäen myös lääkkeet halpenevat jatkuvasti lamasta huolimatta.

Kun taloudessa menee heikosti, inflaatio on maltillista, eli rahan arvo vähenee hitaammin kuin hyvinä aikoina. Sen vuoksi velaksi ostamista halvempi vaihtoehto on hankkia uusi puhelin vasta, kun sitä oikeasti tarvitsee. Ensi vuonna suosikkimalli voi olla jo hieman huokeampi.

10. Miten käy lentolippujen, matkakortin ja bensan hinnan?

Lamalento ei varmasti ole halvempi kuin nykyinen lomalento. Hintakilpailun sijaan lama voisi näkyä lentoliikenteessä reittiverkostojen karsimisena.

Helsingin bussiliput kallistuvat ensi vuonna keskimäärin 4,5 prosenttia, oli lama tai ei. Viime laman takia lippujen hintoja ei kuitenkaan tarvinnut erikseen nostaa, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Ikinuoria ilahduttaa, että mopon tankkaus tullee lamassa halvemmaksi. Entisiä nuoria lämmittää, että bensa-ale tekee autoilustakin halvempaa.

OP-Pohjolan Reijo Heiskasen mukaan bensan hinta voisi laskea jopa 0,30 euroa litra. Tehokas mopo kuluttaa 4 l/100 km, joten mopomatka Helsingin rautatieasemalta Nakkilan kirkolle (224,8 km) voisi olla jopa 2,70 euroa nykyistä halvempi. Se tulisi siis maksamaan vain 11,70 e.

11. Mitä tapahtuu keikkatarjonnalle ja festareille?

Ei hätää. Maailmanlopun tunnelmissa on usein ne parhaat bileet. Suuret ja vetävät artistit ovat suuria ja vetäviä artisteja huonoinakin aikoina.

Tavastia-klubin ja Ruisrockin promoottori Juhani Merimaa tietää kertoa, että laman vaikutukset viihdetarjontaan tulevat viiveellä. Festareiden ja klubien kesken saatetaan käydä pudotuspeli, mutta parhaat pärjäävät aina. Bänditarjontaa on niin kauan kuin ihmiset käyvät keikoilla.

1990-luvun lamatunnelmissa moni areenaluokan bändi keikkaili klubitasolla, Merimaa sanoo. Tavastia-klubilla nähtiin niin Bruce Dickinson kuin Diokin. Niinpä Sen Itselle Tärkeän Bändin saattaa päästä näkemään hyvinkin intiimeissä olosuhteissa.

12. Pitäisikö nyt säästää pahan päivän varalle?

Jotkut laittavat rahansa osakkeisiin, toiset matkailuun ja kolmannet pahaan päivään. Viimeisin tuottaa hyvin vähän osinkoa eikä rusketusta lainkaan.

Rahaa on hyvä olla varalla vähän. Nordean Anu Nummisen mukaan jokaisella pitäisi olla parin kuukauden nettotulojen kokoinen puskurirahasto joko säästötilillä tai arvopapereissa tai muussa helposti rahaksi muutettavassa muodossa.

Eli jos kuukausitulot koostuvat opintorahan ja asumislisän 499,60 euron jättipotista, sukanvarressa kannattaisi kilistä reilu tonni pahanpäivänvaraa.

13. Kannattaako nostaa opintolainat ja sijoittaa ne osakkeisiin?

Jos uhkapelaaminen kiinnostaa, nyt on hyvä aika aloittaa osakesäästäminen. Kurssit ovat alhaalla, ja nyt tehdyt ostot saattavat tuottaa vuosien tai vuosikymmenien mittaan hyvät rahat, sanoo OP-Pohjolan Reijo Heiskanen. Pikavoittojenkin mahdollisuus on, mutta niiden edellytyksenä on kristallipallo.

Ja velkarahalla sijoittaminen ei ole yhtään sen fiksumpaa kuin aikaisemminkaan.

Jos raha nyt kuitenkin polttaa taskussa, tavallinen talletustili tai määräaikainen tili ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja kuin ennenkin. Mitä ne ovat, se selviää käymällä pankissa.

14. Voiko lamaa paeta toiseen maahan?

Voi. Mutta onko siitä hyötyä, se onkin sitten ihan eri asia. Talouden liikkeet koskettavat koko maailmaa.

Mikäli mieli tekee muualle, hyvä vaihtoehto on Intia. Reijo Heiskasen mukaan maatalous- ja palveluvaltainen talous ei hirveästi suhdanteissa horjahtele, ja maa saattaa jopa hyötyä muiden konttaamisesta. Myös Kiinassa menee lujaa.

15. Miten minä voisin pelastaa maailmantalouden?

Mene aamulla hierojalle, päivällä kampaajalle ja kosmetologille. Ja illalla syömään ja teatteriin. Kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kulutus pitää yllä Suomen taloutta, joten kulutuksesta ei kannata karsia. Anu Numminen kehottaa suhdanteista huolimatta mahdollisimman normaaliin elämään kulutuksen ja rahankäytön suhteen. "Jos ruvetaan hirveästi jarruttelemaan varmuuden vuoksi, saadaan varmasti kotikutoinen taantuma aikaan."

Mutta yli varojen ei pidä elää, ei edes elvytysmielessä.

+1. Miksei kukaan sano, miten tämä kriisi oikeasti lopetettaisiin?

Kun sattuu ja tapahtuu, puhujia ja asiantuntijoita riittää. Kun monimutkaisiin asioihin tivataan yksinkertaista vastausta, jää vastaus yleiseksi ja mitäänsanomattomaksi. Valitse itse: perehdy asiaan tai keskity johonkin muuhun.

Entä se kriisien lopettaminen, Reijo Heiskanen?

"Kriisejä ei pidäkään lopettaa. Niiden kautta maailma kehittyy."

Tähän mennessä jokainen talousrysäys on päättynyt uuteen nousuun. Pohjalta pääsee vain ylöspäin. Ja huipulta tullaan aikanaan alas.

Pelko pois. Kiinnitetään turvavyöt.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi