Laskettu aika

Eläke on palkka vuosikymmenten työurasta.

Vielä juhlavammin ajatuksen voisi ilmaista näin: Me suomalaiset olemme yhdessä sopineet, että rakennamme yhteiskuntaamme järjestelmän, jonka avulla me kaikki voimme lopettaa työnteon tultuamme vanhoiksi.

Siis tehtyämme tarpeeksi kauan töitä.

Järjestelmä on periaatteessa nokkela: työntekijän palkasta menee pieni osa eläkerahastoon, jossa rahat kasvavat korkoa. Rahoista maksetaan myös tämän päivän eläkeläisten eläkkeet.

Ja kun maksaja itse tulee eläkeikään, hän siirtyy saajapuolelle. Vihdoin hän pääsee nauttimaan itse maksamistaan eläkerahoista, jotka ovat kasvaneet rahastossa korkoa, ja silloisten työelämässä olevien puurtajien maksamista rahoista.

Periaatteessa näin.

Käytännössä järjestelmä on monimutkaisempi. Kaikki eivät saa samanlaista eläkettä. Itse asiassa osa meistä tulee saamaan todella surkeaa eläkettä – vain siksi, että on elänyt erilaisen työelämän kuin toinen.

Harva osaa sanoa, onko tämä monimutkainen järjestelmä reilu tai kestävä.

Mutta sen voi sanoa, että tulevien sukupolvien eläkepäivät eivät tule näyttämään samalta kuin nykyvanhusten eläkevuodet.

Miltä ne sitten tulevat näyttämään?

Kosmetologiyrittäjä Hanne Romppanen, 45, kuvataiteilija Aku Korhonen, 35, ja teekkari Satu Sahlstedt, 25, kuvittelivat, millaisia eläkepäiviä aikanaan viettävät.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijat Juha Knuuti ja Marjukka Hietaniemi laskivat, vastaavatko kuvitelmat ja todellisuus toisiaan.

Katsotaan.

1. Yrittäjä Hanne Romppanen, 45

Koulutus: Yo-merkonomi 1992, aromaterapeutti 1987, kosmetologi 1986 ja ylioppilas 1983. Työura: Oman kauneushoitolayritys vuodesta 1991. Sitä ennen työskentelyä kosmetologina, tuotekouluttajana, markkinointipäällikkönä ja kosmetologiopettajana.

Hannen elämä nyt

Perjantaiaamuna 21.8.2009 Hanne Romppanen herää kerrostaloasunnossa Espoon Olarissa. Hän valmistaa aamiaisen 11- ja 13-vuotiaille lapsilleen. Sitten hän kävelee viereisessä talossa sijaitsevaan omaan kauneushoitolaansa. Ohjelmassa on kirjanpitoa, kasvohoitoja ja sokerointia.

Vuonna 2024 on toisin. Näin Hanne toivoo.

Hannen eläkeunelma

"Haluan jäädä 60-vuotiaana eläkkeelle, koska työn tekeminen ei voi olla elämän ainoa päämäärä.

Isäni jäi varhaiseläkkeelle 58-vuotiaana, mikä tarkoitti pientä eläkettä. Jos isäni olisi odottanut 65-vuotiaaksi eli oikeaan eläkeikään, häneltä olisi jäänyt eläkeläisen vapaus kokematta. Hän halvaantui 65-vuotiaana. Että terveisiä vaan Matti Vanhaselle!

Muutan eläkepäiviksi Kainuuseen. Siellä on hiljaisuus ja rauha.

Lapseni varmaan jäävät pääkaupunki-seudulle, joten jätän kakkosasunnon tänne, jotta voin aina tulla käymään. Haluan olla eläkkeelle jäädessäni asuntovelaton.

Kainuussa haluaisin järven rannalle eko-talon. Inhoan tavaraa – sitä kun lapsiperheissä riittää. Haluan hyvin minimalistisen sisustuksen. Haaveilen loikoilevani Le Corbusierin mustassa nahkadivaanissa. Oi!

Haluaisin vaeltaa ja lasketella Kainuun maisemissa. Eläkeläisenä tulen käyttämään palveluita ja hoidattamaan itseäni. Kerran viikossa käyn manikyyrissä, vartalohoidoissa ja aromaterapiassa.

Tunnen kosmetologeja, jotka ovat joutuneet tekemään töitä 70-vuotiaiksi. Heillä ei ole ollut varaa jäädä eläkkeelle, koska he eivät ole huolehtineet eläkemaksuistaan. Tämä esimerkki on kannustanut minua huolehtimaan omista maksuistani.

Korotan eläkemaksuja jatkossa mahdollisuuksien mukaan, erityisesti siinä vaiheessa, kun lapset ovat omillaan.

Eläkkeelle siirtymisen ei tulisi olla sidottu ikään vaan tehtyihin työvuosiin. Minun eläkkeeni ei karttunut töistä, joita tein alle 23-vuotiaana. Se ei ole tasa-arvoista."

Hannen eläkesäästö nyt

Hanne Romppaselle on nyt (ennen vuotta 2009) karttunut työeläkettä 499 euroa kuukaudessa.

Hän otti 1990-luvun puolivälissä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen, jonka takia hän vain menetti rahaa.

"Minulle maalattiin kuvia, että jään miljonäärinä eläkkeelle. Vuonna 2000 vakuutuksen arvo oli noin 5 000 euroa, vaikka olin maksanut pankkiin 8 000 euroa – kuin kuollutta lehmää. Sitten minun täytyi ostaa oma koti, ja tarvitsin jokaisen sentin. Sain vakuutuksesta ulos 3 000 euroa. Enää en sorru näihin osakesidonnaisiin eläkkeisiin."

Vuonna 2002 Romppainen otti kuitenkin rahastopääomaeläkkeen.

"Myyjä oli hyvä. Maksan sitä sata euroa kuussa plus indeksikorotuksen vuoteen 2024 saakka. Siitä pitäisi tulla 573 euroa kuussa viiden vuoden ajan."

Näin Hannen eläke kertyy

Romppanen arvioi tulevien vuosiensa tulot seuraavasti (yrittäjällä hyvät ja huonot vuodet vuorottelevat):

Vuosi 2009: palkka 2 417 e/kk

Vuodet 2010–2013: palkka 2 917 e/kk

Vuosi 2014: palkka 2 778 e/kk

Vuodet 2015–2018: palkka 2 500 e/kk

Vuosi 2019: palkka 2 778 e / kk

Vuodet 2020–2024: palkka 3 333 e/kk

Romppanen haluaa siis jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana.

Se on huono idea. Eläke on mahdollista varhentaa alkamaan aikaisintaan 62 vuoden iässä. Romppanen joutuisi siis tulemaan kaksi vuotta toimeen omilla säästöillään.

62-vuotiaana Romppaisen varhennettu työeläke olisi noin 1 057 euroa kuukaudessa.

Se on niin pieni summa, että hän saisi hieman myös kansaneläkettä. Kansaneläkettä maksetaan heille, jotka ovat ansainneet niin vähän, että työeläke olisi jäänyt pieneksi tai sitä ei olisi ollut lainkaan.

Kansaneläke pienenee jokaisen työeläke-euron myötä 50 sentillä. Jos työeläke ylittää 1 207,38 euroa (yksin elävällä) tai 1 075,30 euroa (naimisissa tai avoliitossa elävällä), työeläkkeen päälle ei enää makseta kansaneläkettä.

62-vuotiaana Romppasen kokonaiseläke olisi noin 1 091 euroa kuussa.

Hannen eläke: 1 091 e/kk

"Tuli paha mieli", Romppanen sanoo laskelman saatuaan.

"Onneksi olen muuttamassa sinne Kainuuseen – tonnilla ei todellakaan tee täällä Espoossa yhtään mitään."

Romppanen onkin heti valmis muuttamaan suunnitelmiaan.

Hän ymmärtää, ettei voi jäädä pois työelämästä 60-vuotiaana.

Eikä hän laskelman nähtyään jäisi eläkkeelle vielä 62-vuotiaanakaan.

63-vuotiaana eläköityminen kuulostaa hyvältä.

Työeläke olisi silloin noin 1 139 euroa, kansaneläke noin 36 euroa ja kokonaiseläke yhteensä täten 1175 euroa kuukaudessa.

63-vuotiaana hän voisi alkaa nostaa myös rahastopääomaeläkettään, josta hän siis tällä hetkellä maksaa vapaaehtoisesti. Sitä rahaa tulisi sitten 573 euroa kuukaudessa viiden vuoden ajan.

"Elän 63–68-vuotiaana lihavia vuosia. Silloin olen todennäköisesti hyvässä fyysisessä kunnossa ja jaksan lasketella ja matkustella", Romppanen iloitsee.

Hän aikoo heti ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöönsä saadakseen apua eläkeratkaisuihin.

"Toivoisin, että eläkkeeni voisi olla 1 500–2 000 euroa. Jos jostakin haaveesta nyt pitää luopua, niin siitä pienen kakkosasunnon omistamisesta pääkaupunkiseudulta. Jos minusta joskus tulee mummi, niin vierailen sitten lasteni luona yökylässä."

2. Kuvataiteilija Aku Korhonen, 35

Koulutus: Kuvataiteen maisteri 2004, kuvataiteen kandidaatti 2001, Vihdin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen vaatetuslinja 1997 ja Limingan kansanopiston kuvataidelinja 1993. Työura: Lyhyitä kausia työllistämistuella mm. nuorisotyöntekijänä ja kuvataideopettajana. Satunnaisia kuvitustöitä ja pätkätöitä maalaus- ja entisöintialalla.

Akun elämä nyt

Perjantaiaamuna 21.8.2009 Aku Korhonen herää avopuolisonsa vierestä vuokra-asunnossaan Helsingin Kruununhaassa.

Korhonen avaa tietokoneen. Työvoimatoimiston sivuilla ei ole hänelle taaskaan mitään.

Korhonen on kuvataiteen maisteri. Niillä papereilla on vaikea löytää töitä.

Kerran kuussa Akun tilille kilahtaa 400 euron työttömyys-turva. Onneksi syksyksi on tulossa oma taidenäyttely.

Vuonna 2037 on toisin. Toivottavasti.

Akun eläkeunelma

"Taide on kova intohimo taiteilijoille, ja kuitenkaan sitä ei välttämättä kutsuta oikeaksi työksi. En edes koe olevani töissä. Se maailma on minulle tosi vieras. Minulla ei ole ollut kiire. Se on ollut hirveän hyvä filosofia.

En tiedä tämänhetkisestä eläke-järjestelmästä mitään. Tai olen kuullut, että Vanhanen kai haluaisi nostaa eläkeikää. Ihmisillä pitäisi olla enemmän valinnan-vapautta. Mutta kai se eläke on yhteiskuntajärjestelmän palkinto. Voi vanheta ja kuolla pois tyylikkäästi katto pään päällä.

Suurin osa kuvataiteilijoista hoitaa fiksusti ja mallikkaasti eläketurva-asiansa. Minä olen ehkä keskittynyt liikaa taidetekojen esille saattamiseen ja unohtanut tulevaisuuteni turvaamisen. En ole miettinyt eläkettä, sillä saammehan me joka tapauksessa kansaneläkkeen.

Raha ei ole niin kiinnostava asia kuin taide. Käsittääkseni kuvataiteilijat eivät ole yksityisyrittäjiä. En ole koskaan perehtynyt siihen, mikä on eläkevakuutusmaksu. Olen kuullut, että jotkut maksavat sellaista. Itse en ole ajatellut elämääni niin pitkälle.

Tällä tavalla ei voi loputtomiin olla. Minun on pakko mennä syksyllä johonkin töihin.

Siitä huolimatta näen itseni tulevaisuudessa tunnettuna taiteilijana.

Haluaisin jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Toivon, että olen silloin vielä yhdessä avopuolisoni kanssa. En usko, että saan lapsia.

Haluaisin muuttaa Helsinginsaaristoon tai lähelle merta. Asunnon ei tarvitsisi olla iso, mutta työhuone pitäisi olla. Koti olisi kaunis, jos siellä olisi kukkia, kissoja ja karppiallas.

Sisustaisin kodin vanhoilla mutta hyväkuntoisilla kirppu-torilta hankituilla 30–50-lukujen huonekaluilla.

Olen haaveillut jo pidemmän aikaa vanhasta puisesta moottoriveneestä. Vene voisi olla sen verran iso, että voisin yöpyä siinä. Se toisi Helsingin kesään lisäarvoa.

Ja voisihan sitä nähdä maailmaa vähän kauempaakin. Olen käynyt Intiassa pari kertaa. Se on aika rankka paikka... Saattaisin olla vanhempana hieman mukavuudenhaluisempi, joten voisin mennä vaikka Japaniin tai kierrellä Eurooppaa.

Mieleeni tulee kuva taidemaalari Henri Matissesta eläkepäivinä. Kuvassa Matisse istuu pyörätuolissa aamutakki päällään. Ympärillä on kyyhkyjä. Kädessä on luonnosvihko. Näkisin, että minäkin teen taidetta vielä eläkkeellä. En halua, että minusta tulee vanha, katkera ukko."

Akun eläkesäästö nyt

Aku Korhoselle on kertynyt eläkettä 33 euroa kuukaudessa.

"Sillä saa kolme hyvää pensseliä. Vähältä kuulostaa!" Korhonen kommentoi.

Näin Akun eläke kertyy

Aku Korhonen pitää realistisena, että saisi työuransa loppuun saakka joka toinen vuosi apu-rahaa 1 200 euroa kuussa ja joka toinen vuosi tuloja 1 000 euroa kuussa. Tulot koostuisivat teosmyynnistä ja satunnaisista palkkatöistä. Korhosella olisi välillä myös työttömyysjaksoja.

Jos hän jatkaisi tällä mallilla 63-vuotiaaksi, hänelle tulisi karttumaan työeläkettä noin 450 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi hän saisi 63-vuotiaana varhennettua kansaneläkettä 347 euroa kuukaudessa.

Akun eläke: 797 e/kk

"Hiljaiseksi vetää. Materialistiset unelmani tuskin toteutuvat", Korhonen sanoo työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteissummasta.

"797 euroa on vähän. Mutta kai sen lisäksi jonkinlaista toimeentulotukea tai asumistukea saa?"

Toimeentulotukea voi nykysysteemin mukaan saada esimerkiksi isoista sairaus- tai lääkekuluista. Pienituloisille eläkkeensaajille on oma asumistuki.

Korhosenkin kannattaisi sinnitellä hommissa. Jos hän jäisi eläkkeelle vasta 65 vuotta täytettyään, olisi hänen työeläkkeensä noin 535 euroa kuukaudessa. Kansaneläkettä hän saisi 65-vuotiaana täysimääräisenä noin 384 euroa kuukaudessa.

Kokonaiseläke olisi tällöin siis noin 920 euroa kuukaudessa.

Ei sekään paljon ole.

Mutta Korhonen reipastuu.

"Pyrin olemaan muuten onnellinen. Luotan valoisaan tulevaisuuteen, ja otan kaiken irti siitä, mitä saan. Minun täytyy vain kestää sisukkaasti."

3. Teekkari Satu Sahlstedt, 25

Koulutus: Teknillinen korkeakoulu 2002–, ylioppilas 2002. Työura: Tutkijan, toimistotyöntekijän ja latojan töitä kesätyöharjoittelijana ja osa-aikaisena työntekijänä.

Satun elämä nyt

Perjantaina 21.8.2009 Satu Sahlstedt herää avopuolisonsa vierestä Hoasin opiskelijaboksissa Otaniemessä. Tuleva diplomi-insinööri hyppää pyörän selkään ja lähtee kesätöihin rakennusalan tutkimus- ja kehitystoimistoon. Käyntikortissa lukee tutkija.

Syyskuussa Satu palaa kouluun viimeistelemään Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan opinnot. Jotta opiskelija-elämä ei olisi liian tiukkaa, on jaksettava tehdä töitä pari päivää viikossa. Vapaa-aikaa ei juuri ole.

Vuonna 2054 on toisin. Vaikka ei Sahlstedt silloinkaan lekottelisi.

Satun eläkeunelma

"Olen aina ollut järkevä ihminen. Vähän liiankin järkevä. Muut ikäiseni ovat matkustelleet, minä olen vain suorittanut tenttejä.

Jotkut hakevat puunjalostustekniikan osastolle siksi, että he haluavat hyvän palkan. Minä hain alalle, koska tykkäsin matikasta, fysiikasta ja kemiasta. Viihdyn työssäni niin hyvin, että pystyn olemaan töissä vaikka 70-vuotiaaksi!

Jos olisin eläkkeelle jäädessäni asiantuntijan tehtävissä, saattaisin työskennellä sivutoimisesti yli seitsemänkymppisenäkin. Kaikki riippuu tietenkin siitä, pysynkö terveenä.

Eläkevuosilta toivon eniten sitä, että kroppa toimisi ja mieli olisi terve. Ja olisihan sekin hienoa, että pystyisin ostamaan eläkeläisenä sähköauton.

Toivoisin asuvani avarassa sadan neliön kerrostaloasunnossa Töölössä. Pitäisi päästä keskelle Helsingin hulinaa. Hissillä ja nopeasti!

Eläkekotini sisustuksessa olisi tummia massiivisia puukalusteita ja moderneja nahkasohvia. Vastapainoa toisivat vanhat asiat: mummon kirnu ja Singer-ompelukone.

Eläkeläisenä uskaltaisin jo mennä Stockmannin yläkertaan kurkistelemaan hintalappuja, eikä tarvitsisi ostaa Seppälän ja H&M:n vaatteita. 70-vuotiaan vaatteiden pitää olla hyvin istuvia, klassisia ja mielellään uniikkeja nuorten suunnittelijoiden tekemiä.

Nykyiseen työhöni kuuluu työmaakäyntejä, joten töissä ei voi käyttää korkkareita. Niinpä kävelisin koko eläkeikäni korkokengät jalassa!

Käyttörahaa olisi kiva olla 1 500 euroa kuussa.

Eläkkeellä on turha enää säästellä. Kävisin säännöllisesti kampaajalla. Olisi ihanaa, jos hiukseni olisivat pitkät ja hopeanharmaat. Jos hiukset eivät pysyisi päässä, ostaisin peruukin.

Jatkaisin koruntekoharrastusta ja kävisin näyttelyissä – ja tietysti ulkomailla katsomassa museoita ja arkkitehtuuria. Viettäisin paljon aikaa myös lasten ja lastenlasten kanssa.

Kaupunkilaisrouvana rauhoittuisin mielelläni mökkeillen. Sen ikäisenä ei jaksa enää istua tuntikaupalla autossa, joten Tampereen seutu olisi hyvä mökkipaikka."

Satun eläkesäästö nyt

Tähän mennessä Satu Sahlstedtille on kertynyt eläkettä 55 euroa kuussa (ennen vuotta 2009 olevalta ajalta).

Sahlstedt kommentoi:

"Vau! Mikäli tuo olisi lopullinen eläkkeeni ja ainoa tuloni, summa menisi hengissä pysymiseen eli perusruokatarvikkeisiin ja sen pahvilaatikon korjailemiseen, jossa asuisin."

Näin Satun eläke kertyy

Sahlstedt uskoo valmistuvansa loppuvuodesta 2009 ja aloittavansa vakituisessa työpaikassa vuoden 2010 alussa. Sitten Sahlstedt voisi kuvitella hankkivansa kolme lasta, opiskelevansa tekniikan lisensiaatiksi ja pääsevänsä hyväpalkkaisiin asiantuntijatehtäviin.

Palkkaa hän voisi saada Tekniikan akateemisten liiton nykyisten keskiarvopalkkojen mukaan seuraavasti:

Vuodet 2010–2011: palkka 3 310 e/kk (taulukon mukainen alkupalkka).

Vuodet 2012–2013: palkka 3 450 e/kk

2014–2017: äitiyslomalla (kolme lasta neljässä vuodessa)

2018–2019: palkka 4 250 e/kk (vastuullisempia tehtäviä)

2020–2023: palkka 2 550 e/kk (kolmipäiväinen työviikko lisensiaatintyön takia)

2030–: palkka 6000 e/kk (vaativissa asiantuntijatehtävissä)

Korkeakoulusta valmistuminen kannattaa, sillä vuoden 2005 eläkelaki palkitsee tutkinnon suorittamisesta. Maisterintutkinnosta Sahlstedtille räpsähtää 47 euroa kuussa lisää eläkettä. Ne tulevat opinnoista, jotka hän on suorittanut lain voimaantulon eli vuoden 2005 jälkeen.

Ylemmistä korkeakoulututkinnoista karttuu eläkettä viideltä vuodelta eli 60 kuukaudelta, ammattikorkeakoulututkinnosta neljältä vuodelta (48 kk) ja ammattikouluista kolmelta vuodelta (36 kk). Järjestelmä tulkitsee, että opiskelija olisi ollut tuon ajan "työssä", jonka palkka on 624 euroa kuussa.

Ennen vuotta 2005 valmistuneet jäävät ilman tätä palkintoa.

Millaiseen eläkesummaan Sahlstedtin kohdalla päästään? Jos hän malttaisi jäädä eläkkeelle jo 68-vuotiaana, hän saisi 3 253 euroa kuukaudessa.

Mutta Sahlstedt aikoo jaksaa 70-vuotiaaksi.

Kaksi ylimääräistä työvuotta kasvattaa hänen eläkettään siitäkin huolimatta, että eläke ei enää kartu 68 ikävuoden jälkeen. Hän saa kahdelta vuodelta niin sanottua lykkäyskorotusta, joka on ikään kuin korkoa säilössä pidetylle eläkesummalle. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia jokaiselta 68 ikävuoden jälkeen tehdyltä työkuukaudelta.

Kling. Laskemme tuloksen.

Satun eläke: 3 566 e/kk

"Huh! Summa on tosiaan hiukan enemmän kuin odotin", Sahlstedt iloitsee.

"Summalla saan omiani ja muidenkin unelmia toteutettua. Mahdolliset lapset ja lasten-lapset ovat varmaan ensimmäisenä listalla. Mikäs sen hienompaa kuin nähdä muidenkin unelmien toteutuvan!"

Summa on tietenkin brutto-eläkettä, josta vähennetään verot ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Tämän enempää Sahlstedt ei aio eläkevuosiaan miettiä. Hän aikoo elää nykyhetkeä täysillä.

Entä jos...

Mitä jos Sahlstedt ei olisikaan niin onnekas? Piruja on ikävä maalata seinälle, mutta jotain niin ikävää voisi tapahtua, että hän joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle jo 42-vuotiaana.

Silloin hänen työkyvyttömyyseläkkeensä olisi noin 1 720–2 103 euroa kuukaudessa (riippuen vähän siitä, missä kohtaa hän olisi kuvitellulla työurallaan).

Entä jos puunjalostusalalla menisi niin huonosti, että Sahlstedt saisi potkut 63-vuotiaana eikä löytäisi enää uutta työpaikkaa?

Tällöin eläke olisi 2 240 euroa kuukaudessa.

Parempi sekin kuin kosmetologiyrittäjällä tai taiteilijalla.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi