Lyhyt oppimäärä

Syyslukukausi alkoi, ja lukiolaiset pänttäävät kirjoituksiin. Mutta mitä eri oppiaineista tarvitsee tietää oikeassa elämässä? Rakel Liekki, Tuomas Enbuske ja 11 muuta kertovat.

Kemia

Jyrki "Jyrki69" Linnankivi,

The 69 Eyesin laulaja, filosofian maisteri analyyttisestä kemiasta.
Hämeenlinnan lyseon lukio 1984—87

"Kemiasta saisi seksikkäämpää opettamalla lisää jokapäiväisiä ilmiöitä. Miksi kouluruokalassa on verilettujen kanssa puolukkaa? Koska veriletuissa on rautaa, joka liukenee paremmin puolukan c-vitamiinin avulla. Rakkaus ja se, mitä ylä- ja alapään välillä tapahtuu, on fysikaalista kemiaa. Atomit kiertää kuumassa vinhasti ja liikkuu eri lailla. Myös rock ‘n’ roll perustuu primitiiviseen viettiin ihmisessä. Rokkia ei siksi olisi ilman kemiallisia reaktioita. Hämähäkkimies eli Peter Parker oli kemian opiskelija ja suosikkisankarini. Siksi mä innostuin kemiasta. Kerran Jenkeissä Fox Newsin talk show’ssa haastattelija kysyi, miksi vesi jäätyy. Hoidin homman: kylmissä olosuhteissa molekyylit eivät liiku. Toivottavasti maikat oli ylpeitä. Lukiossa elektroniverhot ja stoikiometriset laskut kuulostavat hankalilta. Silti ne on hyödyllisiä, koska kemiassa mennään koko olevaisuuteen. Kun nähdään, mistä kaikki koostuu, ymmärretään lopuksi kokonaisuuksia aina sääilmiöistä ihmisten väliseen kemiaan. Kemian opiskelu kannattaa aloittaa Sueden biisistä The Chemistry Between Us."

Filosofia

Esa Saarinen,
filosofi.
Hyvinkään uusi yhteiskoulu 1970—72

"Lukioaikanani filosofia ei ollut pakollista, joten en lukenut sitä. Kiinnostuksen herätti uskonnonopettaja, jonka tunneilla pohdittiin elämänfilosofiaa. Filosofiassa ei ole kyse opinkappaleiden tai nimekkäiden filosofien opettelusta. Tarkoitus on oppia itsenäistä ajattelua. Yleissivistyksen kannalta Humen giljotiinin, stoalaisuuden tai epikurolaisuuden pänttääminen on aina hyvä asia, mutta ei välttämätöntä. Tärkeämpää kuin osata Descartesin lause ‘ajattelen, siis olen olemassa’ on se, miten paljon vahvemmin ihminen kokee olevansa olemassa, kun ajattelee. Tärkeämpää kuin tieto filosofiasta on oman ajattelun liike."

Historia

Päivi Lipponen,
kansanedustaja, lukion historianopettaja.
Laajasalon lukio 1984—86

"Kansanedustajan työssä minulle on ollut eniten hyötyä kulttuuri- ja taloushistoriasta. Esimerkiksi talouden rakennemuutoksesta ymmärrän, miten tähän tilanteeseen on tultu. Historianopettajana tykkäsin opettaa sotia. Lukio-opetuksessa talvi- ja jatkosodan rintamalinjojen liikkeiden opettelua voisi silti vähentää. Lukiossa tärkeintä on ymmärtää omaa suomalaista identiteettiä. Sitä varten pitäisi ymmärtää esimerkiksi Suomea osana länsieurooppalaista kulttuuria Ruotsin vallan ajasta eteenpäin, Suomen taloushistorian kehitystä maatalousyhteiskunnasta globaalin talouden osaksi sekä Suomea osana Eurooppaa moninapaistuvassa maailmassa. Nykyajan ihmiselle pitäisi kehittyä suomalaisen identiteetin lisäksi myös maailmankansalaisen identiteetti. Sitä varten olisi ymmärrettävä esimerkiksi länsimaisen kulttuurin ja humanismin synty eli antiikin ja renessanssin perintö, poliittinen ja taloushistoriallinen kehitys valistuksesta konservatismiin, liberalismiin, nationalismiin ja sosialismiin sekä Euroopan ulkopuolisten maiden nousu imperialismin ajasta tähän päivään."

Psykologia

Jari Sarasvuo,
yritysvalmentaja.
Tapiolan lukio 1981–85

"Olin lukiossa vimmainen psykologian suhteen. Verkkokalvolleni on piirtynyt kuva apinasta, joka takertuu hätääntyneenä rautalangasta tehtyyn emoon. Kuva kertoi, kuinka ratkaisevia varhaiset kiintymyssuhteet ovat. Niiden voima kaikuu läpi elämän. Kaikki tarvitsevat lämpöä ja kosketusta. Nyt viisikuukautisen vauvan isänä asia tuntuu vielä tärkeämmältä. Toinen asia, jonka psykologia on minulle opettanut, on tieto siitä, että ihminen voi ohjata viettejään ja ehdollistumiaan. Oli hienoa tajuta, että meillä on kyky päästä yli epäterveestä kiintymyssuhteesta kuten vaikka alkoholista. Viettien valtaa voi vähentää, jos osaa tehdä sen eteen töitä. Sanon vertauskuvallisesti, että ihmisen ei tulisi olla vain ympäristöä heijastava tuloste tai biologista tai vanhempien käytöstä toisintava ohjelma. On pyrittävä vastuulliseen ohjelmoijan rooliin, vaikkei se ole helppoa. Psykologia on tärkeää, sillä se antaa tunteille nimet ja syyt. Ihminen voi tulla tietoiseksi valintojensa seurauksista. Psykologia myös auttaa tulkitsemaan omaa tapaa elää. Ihminen on mysteeri, ja elämä on aika vaikeaa. Psykologia ei tarjoa täydellisiä vastauksia, mutta se antaa työkaluja."

Fysiikka

Satu Hassi,
europarlamentaarikko, lukion fysiikan oppikirjailija.
Sammon yhteislyseo (nyk. Sammon lukio) 1967—70

"Fysiikkaa on kaikkialla: Siirsimme juuri miehen kanssa painavia tavaroita veneellä mökille. Siinä näkyivät Newtonin mekaniikan lait ja Arkhimedeen laki nosteesta. Kun talvella ymmärtää kitkaa, ei liukastu – osaa valita hyvät kengänpohjat ja ottaa lyhyitä askelia pitkien sijaan. Jos haluaa säästää rahaa, sähköoppi auttaa. Tietää, että lämmittävät ja jäähdyttävät laitteet kasvattavat eniten sähkölaskua. On myös hyvä osata katsoa koneiden tyhjäkäynnin teho wateissa. Voi kytkeä syöpöt laitteet pois. Jos ei halua hometaloa, tarvitsee termodynamiikkaa. Voi arvioida, tiivistyykö seiniin lämpöerojen takia kosteutta – kuten kylmän oluttuopin pintaan tiivistyy lämpimässä pisaroita. Magnetismin ymmärtäminen auttaa suunnistamaan vesillä. Kartan pohjoinen osoittaa Pohjoisnavalle, mutta kompassineula osoittaa magneettiselle pohjoisnavalle. Se on Pohjois-Kanadassa. Arjesta selviää ilman suhtellisuusteoriaa ja kvanttifysiikkaa. Silti ilman niiden ymmärtäjiä ei olisi kännyköitä ja tietokoneita."

Maantieto

Riku Rantala,
matkailutoimittaja.
Ressun lukio 1990—93

"Maailmaan eniten vaikuttavien alueiden ja niiden kulttuurin, ihmisten ja olosuhteiden tunteminen on tärkeintä. Maantiedossa kannattaa tutustua maihin, joiden vaikutus meidän elämään on tulevaisuudessa kaikista todennäköisin. Tarkoitan Kiinaa, Venäjää ja Intiaa. Niiden tuntemuksesta tulee olemaan alalla kuin alalla hyötyä. Kiinalaisia ja intialaisia on yli viidesosa maapallon asukkaista, eikä mene kauaa, kun on enemmän. On hyvin mahdollista, että angloamerikkalaiseen kulttuuriin ja kuluttamiseen perustuva maailma muuttuu toisenlaiseksi jo nykyisten lukiolaisten elinaikana. Rahaa ja valtaa siirtyy enemmän Kiinan suuntaan. Toinen tärkeä asia maantiedossa on ympäristöpuoli – väestönkasvu, lihansyönnin kasvu ja se tosiasia, että lihaa tai välttämättä edes ruokaa ei tule riittämään. Omina lukioaikoinani näihin asioihin ei kiinnitetty huomioita. Nyt niihin kannattaisi perehtyä. Missään tapauksessa ei ole yhtä tärkeää opetella ulkoa esimerkiksi sirocco- ja föhn-tuulia tai geologisia kerrostumia. Ne valuvat sumuun kuitenkin."

Matematiikka

Lauri Uotila,
Sampo-pankin pääekonomisti.
Hämeenlinnan yhteiskoulu 1961—65

"Kertotaulu pitää osata, jotta tietää, montako tietynhintaista tavaraa on varaa ostaa. Kun ostaa viisi litraa juomaa, niin jakolasku kertoo, paljonko riittää porukassa jokaiselle. Derivointeja ja integrointeja ei arjessa tarvitse. Prosenttilasku on sen sijaan tärkeä. Jos firmassa ehdotetaan, että alennetaan palkkoja kriisissä 10 prosenttia ja nostetaan myöhemmin 10 prosenttia, ei pidä suostua. Kun 1 000 eurosta alennetaan ensin 10 prosenttia 900 euroon, ja sitä sitten nostetaan 10 prosenttia, niin ei palata 1 000:een vaan 990 euroon. Pitää myös tietää termit. Jos lainan korko nousee kahdesta neljään prosenttiin, se nousee kahdella prosenttiyksiköllä, mutta korkojen menot nousivat 100 prosentilla eli tuplaantuivat! Geometriasta Pythagoraan lausetta voi soveltaa arjessa: Matkalla tiettyyn suuntaan kadun yli kävely vinottain on aina lyhyempi kuin kohtisuoraan ylittäminen. Todennäköisyyslaskennalla hahmottaa, miten pieni todennäköisyys on voittaa lotossa."

Uskonto

Yona,
avoimesti uskostaan puhuva muusikko.
Vaskivuoren musiikkilukio 2000–04

"Uskonnonopetuksessa olisi erojen etsimisen sijaan hyvä pohtia uskontojen yhtäläisyyksiä. Paras tapa olisi kutsua luokkaan eri uskontojen edustajia tai mennä heidän luokseen. Kuulisi, mitä ihmisillä itsellään on sanottavaa. Ennakkoluuloista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Voi vaikka ajatella, että Jeesuksen opetus siitä, että jokaisen tulisi toimia, kuten toivoisi itseään kohdeltavan, on lähellä idän uskontojen ajatusta karmasta. Kristinuskossa ja islamissakin on paljon samaa. Opetuksessa olisi kerrottava, miten uskonto näkyy ihmisten arjessa. Miten kukin käyttäytyy, ja millaisia ruokia he syövät. En ole enää aktiivinen helluntailainen, mutta uskonnot yleensä kiinnostavat minua. Haluan oppia uutta. Olen esimerkiksi käynyt tutustumassa krishna-temppelin toimintaan. Suosittelen avoimuutta muillekin."

Kuvataide

Rakel Liekki,
taiteilija.
Lapinlahden kuvataidelukio 1995—98

"Kävin kuvataidelukion, joten minulla oli mahdollisuus ottaa enemmän kuvataidekursseja. Olen neljävuotiaana ilmoittanut vanhemmilleni, että minusta tulee taiteilija. Siksi olin eri tavalla motivoitunut. Olin myös hikari, aina eturivissä käsi pystyssä. Siksi tuntuu, että jokainen kurssi oli hyödyllinen. Kun lähdin lukiosta opiskelemaan taidetta ja ekana vuonna käytiin läpi perustekniikoita, niin ne olivat minulle tuttuja jo lukiosta. Jälkeenpäin olen ajatellut, että taiteen lukutaitoa olisi voinut opettaa enemmän niin, että myös modernia taidetta voisi kokea ilman paineita. Taidehistoriassa tutustutaan klassisiin tyyleihin, mikä on toki järkevää. Opetuksessa avataan klassisia tapoja tehdä taidetta, mutta ei niinkään modernin taiteen tapaa kommentoida maailmaa. Sama juttu on varmaan musiikin kanssa. Ihmiset vierastavat sellaista, mitä heitä ei ole perehdytetty ymmärtämään."

Liikunta

Tero Tiitu,
salibandyn maailmanmestari.
Joensuun normaalikoulu 1998–2001

"Vietin lukioikäisenä 30 tuntia viikossa treeneissä, joten koulu hoitui urheilun ehdoilla. Silti liikunnasta ei aina tullut kymppiä. On kreisiä, että numerot annetaan suoritusten mukaan. Tärkeintä olisi kannustaa niitä, jotka tekevät lähtötasoonsa nähden hyvää työtä ja yrittävät kehittyä. Liikunnasta katoaa ilo, jos sitä tehdään suorituksina. Cooperin testinkin voisi markkinoida kertomalla, miksi se on hyvä juosta. Testien ei pitäisi arvottaa ihmisiä järjestykseen tai nöyryyttää. Koululiikunnassa ihmisten tulisi päästä kokeilemaan eri lajeja. Kun jonkun lajin parissa viihtyy, kunto nousee huomaamatta. Hiihtokin voi olla mahtavaa, jos välineet ovat kunnossa ja reitti ei ole lähimetsikön roskainen latu. Kaksi tuntia koululiikuntaa viikossa ei riitä alkuunkaan, jos ei harrasta hyötyliikuntaa. Esimerkiksi koulu- tai työmatkojen pyöräileminen pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Hissin käyttämisen sijaan portaiden kävelemisen pitäisi olla itsestäänselvyys."

Äidinkieli

Miina Supinen,
kirjailija.
Etu-Töölön lukio 1992—1993, Etelä-Kaarelan lukio 1993—95

"Pilkkusääntöjen ja yhdyssanojen opettelu ei ole lukion äidinkielessä tärkeintä. Tärkeämpää on oppia selkeä ilmaisu, jotta voi ilmaista ajatuksensa kirjoittamalla yhtä helposti kuin puhumalla. Ihmiset, jotka eivät kirjoita paljon työssään, saattavat kirjoittaa sähköpostissakin kapulakieltä. Kannattaa lukea oma tekstinsä. Silloin huomaa, onko se selkeää, ja onko siinä ajatusta. Kannattaa myös lukea erityyppisiä tekstejä ja kokeilla kirjoittaa eri tyyleillä. Silloin oppii sen, että eri tilanteissa käytetään erilaista kieltä. Kyky vaihtaa kieltä tilanteen mukaan on valtaa. Seitsemän veljestä kannattaa lukea. Siinä on hienoa kieltä, joka rikastuttaa lukijan ilmaisua. Kannattaa myös lukea viranomaistiedotteita ja Kelan lappusia ja opetella kaivamaan niiden koukeroista todellinen asia. Vaikka kirjoitan ammatikseni, minullakin on kielioppijuttuja, joista olen epävarma. Jos pilkusta ei ole varma, se kannattaa jättää pois. Se on parempi kuin että laittaisi liikaa pilkkuja."

Musiikki

Erin Anttila,
muusikko.
Vuosaaren lukio 1994—96

"Meille suomalaisille tunteiden ilmaisu sanoilla on vaikeaa. Siksi musiikin tunneilla pitäisi opettaa tuntemaan tunteita musiikin kautta – joko kuuntelemalla musiikkia tai soittamalla ja laulamalla. Ei ole epämusikaalisia ihmisiä, musikaalisuus on ihmisen sisäänrakennettu perustaito. Musiikin tunneilla olisi tärkeää tutustua eri tyyleihin. Ihmiset oppisivat, että on muutakin musiikkia kuin radion hittiasemilla. Kaikkien pitäisi opetella teorian perusasiat kuten pianon koskettimet, soinnut sekä duurin ja mollin erottaminen. Vaikka toisaalta en minäkään tiennyt, mikä gis-molli on, ennen kuin aloitin musiikkikoulun Irlannissa muutama vuosi sitten. Jos jostain pitää karsia, nokkahuilua ei tarvitsisi opetella. Musiikinhistorian voisi siirtää historiantunneille. Viimeistään lukion jälkeen olisi kuitenkin hyvä osata Maamme-laulu. Sitä lauletaan niin helvetin monessa paikassa."

Ruotsi

Tuomas Enbuske,
toimittaja ja ruotsin harrastaja.
Oulun Madetojan musiikkilukio 1993—96

"Ruotsi on maailman helpoin kieli, yksinkertaistettu versio saksasta. Kielioppisäännöt pitävät paikkansa, poikkeuksia ei kauheasti ole. Sen takia minäkin olen sitä oppinut. Ruotsi koostuu legopalikoista: jos ajatellaan vaikka sanaa itsetyydytys, självtillfredsställelse – itsensä rauhaan asettaminen – se koostuu loogisista palasista. Kun suomessa piilotetaan kaappiin, niin ruotsissa piilotetaan kaapissa. Minulle tällaiset säännöt ovat tärkeitä. Myös riiteleminen ruotsiksi suomenruotsalaisten kanssa on sikäli helppoa, että he kiroilevat suomeksi. Lukiossa olisi tärkeämpää keskittyä ruotsinruotsiin kuin suomenruotsiin. Meille opetetaan koulussa pojkar ja flickor eli päätteet -or, -ar, ja -er, mutta niitä on turha opetella. Ruotsinruotsissa ne äännetään kaikki -er-loppuisesti kuitenkin – myös flicker. Ruotsista on ollut minulle paljon hyötyä. Kun juttelin norjalaisen tyypin kanssa, puhuin ruotsia ja hän yksinkertaista norjaa. Ne ovat käytännössä sama kieli."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi