perjantai 10.2.2012 | Elina, Ella  Onnittele e-kortilla

Rikos ei vanhene koskaan

Arja Koriseva oli 1990-luvulla kaikkialla. Hän on siis oikea ihminen tuomitsemaan, mikä 1990-luvulla meni oikein ja mikä väärin.

24.9.2009 12:44

Pekka Tynell

Arja Koriseva oranssissa 1995. Huomaa myös ajan henkeä hönkivä kirjava neule.

Arja Koriseva oranssissa 1995. Huomaa myös ajan henkeä hönkivä kirjava neule.

Keski-ikäiset miehet huutavat: ”Täällähän kulkee koreita naisia.”

Arja Koriseva, 44, hymyilee pehmeästi takaisin. Hän astahtelee korkokengissä kotikuntansa Toivakan kylänraittia.

On kulunut 20 vuotta siitä, kun Koriseva kruunattiin tangokuningattareksi. Silloin ei vielä kruunuja jaettu, joten käynnissä olevalla juhlakiertueellaan Koriseva laittaa itselleen kruunun päähän. ”Kerran missi, aina missi; kerran kuningatar, aina kuningatar”, Koriseva naurahtaa.

Rentoutunut, kovaääninen naurahdus tuo mieleen lähihistorian.

Korisevan välitön hahmo on 1990-luvun symboli. On kuin hänen iloinen hahmonsa olisi suorastaan johdattanut Suomen synkistä lamatunnelmista kohti valoa.

Arja on hymyssä suin kohdannut aina uusia ilmiöitä. Toivakan tähti saa nyt kertoa, missä tyyleissä mentiin pieleen 1990-luvulla, hänen vuosikymmenellään. Mitä siitä pillerihatustakin pitäisi ajatella?

Tuomiot jaetaan Tuliainen-kahvilan pöydässä, eikä valitusoikeutta ole.

Topless-tarjoilijat

Jopa työmaaruokalat houkuttelivat asiakkaita yläosattomilla tarjoilijoilla 1990-luvun alussa. Arjan tuomio: "Topless ei kuulu tarjoiluun. Se ei ole tyylikästä. Naisella on missä tahansa työssä oikeus, näin kuningattarena ajattelisin, kantaa kehonsa tyylikkyydellä. Pienesti piilossa on paljon seksikkäämpää kuin se, että on kaikki näkyvillä."

Puhelinseksilinjat

1990-luvun alussa lehtien sivuille ilmestyivät pikkutuhmat mainokset, jossa kehotettiin soittamaan puhelinseksilinjoille. Arjan tuomio: ”On paljon asioita lehdessä, jotka eivät minua kiinnosta. Niitä ei ole pakko lukea ja katsoa. Meidän nuoriso on tottunut, että ne on siellä aina ollut, eikä niistä tehdä numeroa. Mutta joku niitä tarvitsee.”

Pillerihatut

Korisevan tavaramerkki 1990-luvun alussa oli pillerihattu. Päähineet valmisti sisko Eija Koriseva. Spede halusi, että Arja pitää suosittua hattua aina ohjelmissaan. Arjan tuomio: ”Ihmiset halusivat ostaa niitä jopa päästäni. Se on ollut alkua sille, että hatut ovat tosi in. Nykyään on kaikenlaisia mössyköitä, ja mitä pimeemmän näköinen, sen parempi. Se pillerirasia näytti varmaan aikanaan tosi pimeeltä!”

Bula-hatut

Miehet käyttivät kuviollisia Bula-hattuja, jotka levisivät Fidzin saarelta laskettelupiireihin ja sieltä joka toiseen päähän. Ilmiöstä muistuttaminen saa kuningattaren nauramaan pitkään. Arjan tuomio: ”Ihanat bulahatut!”

Porkkanafarkut

Oranssi oli 1990-luvun väri. Parhaiten se sopi kirkkaisiin farkkuihin – ja Waltari-yhtyeen laulajalle Kari ”Kärtsy” Hatakalle mihin vain, myös hiuksiin. Arjan tuomio: ”Olisitko aikoinaan voinut kuvitella, että miehet pitävät nykyään vaaleanpunaisia kauluspaitoja? Minulla oli porkkanan väriset housut, ja voisin panna ne päälle tänä päivänä. Tämän maailman pukeutuminen on ihanaa nyt, kun kaikille löytyy muodinmukaisia vaatteita vartalosta riippumatta.”

Mister-kisat

1990-luvulla missit saivat rinnalleen kohumisterit. Mr. Suomi -kisoille kävi vähän kuin tangokuninkaallisille: vuoden 1993 misteri Henry Saari muistetaan, mutta myöhempien aikojen misterit ovat vaipuneet unholaan. Arjan tuomio: ”Moni suhtautui siihen hupijuttuna. Upeat, komeat miehet ovat kertakaikkisen jees, mutta pelkään, etteivät misterkisat ilmiönä kanna.”

Poikabändit

Tanssivat nuorukaiset lauloivat poppia ulkomaiden mallin mukaisesti. Parhaiten menestyi vuonna 1996 aloittanut XL5. Arjan tuomio: ”Muistan menneeni XL5:n solistin Mica Ikosen kanssa limusiinilla. Minulle jäi mieleen, että hän oli pieni poikanen ja sanoi haluavansa hirveästi lapsia. Olin siitä ilmiöstä iloinen ja onnellinen. Ne olivat taitavia bändejä, ja sille oli selvästi tilausta.”

Karaoke

Baarit saivat ohjelmaa, kun asiakkaat alkoivat laulaa asiakkaille.

Arjan tuomio: ”Ennen karaokea minulle tuli kirjeitä, että miten pääsisin laulamaan orkesterin kanssa. Ihminen voimaantuu, kun pystyy toteuttamaan itseään. Olen laulanut karaokea vain kerran: esitin siskoni polttareissa Katson autiota hiekkarantaa.”

Jyrki

Nuortenohjelma Jyrki aloitti vuonna 1995 ja esitteli rennot juontajat sekä heiluvan kuvaustyylin. Arjan tuomio: ”Se oli raikasta, koska silloin ei ollut nuorille ohjelmaa. Liputin sen puolesta ihan täysillä, ja se kannatti, koska tänä päivänä on paljon tarjontaa.”

Sotilasfarssit

Vääpeli Körmy -elokuvat toivat sotilasfarssit takaisin. Koriseva näytteli elokuvissa Vetenalaiset vehkeet (1991) ja Taisteluni (1994). Arjan tuomio: ”Me, Suomen kansa, kunnioitamme sotaa, mutta olemme myös siitä kautta historian tehneet farsseja. Körmyssä on sellaista huumoria, jota me suomalaiset ymmärrämme.”

Renny ja Geena -Gaala

Elokuvaohjaaja Renny Harlin ja hänen elokuvatähtivaimonsa Geena Davis järjestivät hyväntekeväisyysillan Kaivohuoneella vuonna 1993.

Superpari ei hallinnut Suomea pitkään, sillä avioliitto kariutui pian. Arjan tuomio: ”Silloin ajatteli, että jes, täältä lähtee enemmänkin ilmiöitä ulkomaille. Ajatteli, että suomalaisissakin on Hollywoodia. Meidän Renny!”

Kummeli

Kummelin Heikki Hela ja Timo Kahilainen olivat Korisevan kurssikavereita opettajankoulutuksenlaitoksella, ja kaikki kolme soittivat samassa bändissä. Koriseva kieltäytyi aluksi sketsisarjasta, mutta vieraili myöhemmin useastikin. Arjan tuomio: ”Olisi ollut vähän ristiriitaista mennä mukaan heti tangokuningattarena. Kummeli on aivan ihana ilmiö. Me elimme Kummeli-aikaa jo OKL:ssä. Se on läheltä ihmisiä, ja lähtenyt ihmisistä. Sellainen yleensä kestää.”

Rantarock

1990-luvun musiikillinen ilmiö Suomessa oli yksitoikkoisesti paukuttanut eurodance. Eurodance-tähdet kokoontuivat Vaasan Rantarockiin. Arjan tuomio: ”Ai tarvitsiko Rantarock palauttaa? Ilmeisesti ei. Kyllä kuningatar ajatteli, että se on aika ohimenevä ilmiö.”

Texmex

2000-luvulla oli sushi, 1990-luvulla nachot, burritot ja salsa. Arjan tuomio: ”Olin käynyt ulkomailla paljon, kun texmex tuli. Se tuntui vähän kesyltä. Minusta se oli ihanaa. Sen myötä suomalaiset uskaltavat syödä ulkomailla muutakin kuin lihapullat. Samalla meidän oma ruokamme on noussut arvoonsa, kun voidaan verrata makuja toisiin keittiöihin.”

Pyöräilysortsit

Kireät muotihousut lainattiin pyöräilijöiltä 1990-luvulla. Kuuluisin käyttäjä taisi olla Guns’n’Roses-yhtyeen laulaja Axl Rose. Housut ovat tehneet paluuta catwalkille tänä vuonna. Arjan tuomio: ”En ole kuningattarena kumartanut niitä. En ole koskaan kaupungille lähtenyt niissä. Oma vartalontietämyskin on sellainen. Äärettömän mukavat ne ovat. Silloin silmä tottui niihin. Se oli arkipäivää.”

Napapaidat

Näyttävä t-paita loppui navan yläpuolelle. Arjan tuomio: ”Julkisesti en ole käyttänyt. Se on niin armoton vaate, että vaatii kantajaltaan kropan lisäksi hyvän itsetunnon. Siinä monella oma kritiikki pääsi lupsahtamaan.”

Farkkuhaalarit

Lappuhaalarit tulivat työmailta muotikaduille. Arjan tuomio: ”Mulla on ollut keltaiset tyköistuvat farkkuhaalarit, jotka ostin Pariisista. Ne ovat nykyään siskolla Eijalla puutarhahaalareina. Ne on aika ihanat päällä.”

Ikea

Ensimmäinen sisustamisen halpakauppa avattiin Espoossa 1996. Arjan tuomio: ”16 vuotta sitten perheemme etsi kulmikasta sohvaa, mutta kaupoissa oli vain pyöreitä. Sitten me teetimme sellaisen. Kun Ikea tuli, nämä muodot tulivat helposti saataviksi, ja ihmiset tottuivat niihin. Se avasi ihmisille mahdollisuuksia.”


Arja Korisevan 20 vuotta kuningattarena -juhlakiertue Finlandia-talossa (Manner-heimintie 13 e) ti 29. 9. klo 19. Liput 25 e.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

NytTen
nousussa

AMMATTILIITOT uhkaavat järjestää lakkoja, jollei hilloja ala näkyä.

laskussa

THAIMAAN seksituristeille on määrätty pakollinen tulvasana.

hyllytetty

YLE FST:STÄ tuli Yle Fem ja nyt teinit odottavat vesi kielellä, milloin Yle Sex käynnistyy.

HS Digilehti

HS Digilehti ja Arkisto

HS Digilehti on Helsingin Sanomien painetun lehden sisältö verkossa.

Kun ostat päivän HS Digilehden, voit lukea verkossa myös tuoreimman Nyt-liitteen ja Kuukausiliitteen. Digilehtien ja paperi-lehtien sisältö on sama kannesta kanteen.

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.