Tanssi on hyvä intervallitreeni

Reino Nevalainen, 71, käy kahdesti viikossa eläkeläisten päivätansseissa.

"En ole yöihmisiä. Kapakoissa käymisen lopetin yli 20 vuotta sitten", Nevalainen perustelee.

Sitten hän jo tarttuu Anna-Liisa Dahlströmiä lämpimällä otteella ja alkaa viedä tanssipariaan keinahdellen ympäri tanssilattiaa.

Tanssiminen edistää koordinaatiokykyä ja tasapainoa. Välissä pyörähdetään toiseen suuntaan, ja rytmikin vaihtuu.

Tanssiminen käy myös pienestä intervalliharjoittelusta, sillä välillä askelletaan hitaammin tangoa, sitten jo pyöritään ripeämmin humppaa.

Intervalleista hyötyy eniten sydän, joka harjaantuu pumppaamaan verta sykkeen noustessa ja laskiessa. Humpan lisäksi jenkka, polkka ja nopea valssi ovat hyviä sykkeen nostattajia.

UKK-instituutin tutkijan Marjo Rinteen mukaan tanssiminen vastaa teholtaan reipasta kävelyä.

Jos lavalla viihtyy yhtä soittoa useamman kappaleen, joista jokunen on rytmiltään nopea, tanssi edistää jo terveyttä.

Siihen vaaditaan yksi kymmenminuuttinen yhtäjaksoinen tanssiputki.

Välillä rupatellaan muiden kanssa. "Tähän on tullut intohimo. Ja katso, miten hyvässä kunnossa olen."

Tanssi edistää myös kestävyyttä, sillä parhaimmillaan liikekannalla ollaan useampi tunti. Reisilihakset saavat liikettä, kun polvea koukistetaan jalkojen viedessä.

Nevalainen ei silti tanssi itseään hikeen. Siisti pukeutuminen on yhtä olennainen osa tansseja kuin itse askelkuviot.

Nevalaisellakin on harmaa kravatti ja prässihousut.

"Koska daamit pukeutuvat niin hyvin, en lähde tänne risaisissa verkkareissa."

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi