Ruoka

Viinakoulu

Isoäidin likööri tekeytyi itsekseen

Julkaistu 20.5.2010

Suurin osa hedelmä- ja marjalikööreistä valmistuu yksinkertaisesti marjoista, sokereista ja alkoholista. Suomalaiset marjaliköörit kilpailevat laatunsa puolesta Ranskan Dijonin alueen créme-liköörien ja tanskalaisten kirsikkaliköörien kanssa samassa sarjassa.

Lääkkeestä tuli makea nautinto

Julkaistu 6.5.2010

Liköörit tunnettiin aluksi lääkkeinä. Ne ovat peräisin luostareista, joissa munkit uuttivat alkoholiin erilaisia yrttejä. Sellaisenaan uutosten maku ei luultavasti hurmannut.

Karvas juoma rauhoittaa vatsaa

Julkaistu 22.4.2010

Karvaat maut vaikuttavat olevan ihmiselle luontaisesti epämiellyttäviä – paitsi sairaana ollessa. Alkoholipitoisten, karvailta maistuvien katkeroidenkin historia alkaa antiikista.

Seitsemän vuotta uuteen satoon

Julkaistu 8.4.2010

Tequilaa kutsutaan toisinaan kaktusviinaksi. Se on virhe, sillä juoman valmistukseen käytettävä agave ei ole kaktus vaan sukua liljoille. Maailmassa tuskin on toista alkoholijuomaa, jonka raaka-aineen kypsymisen odotus on näin pitkä.

Absintista hulluuden partaalle

Julkaistu 25.3.2010

Aniksenmakuinen yrttijuoma absintti tuli suosituksi 1800-luvun Ranskassa ja Sveitsissä. Kahviloiden ja baarien suosituinta absinttia valmisti herra Pernod.

Kun gini kylvi kuolemaa

Julkaistu 4.3.2010

Ginistä tuli peribrittiläinen juoma 1600-luvun lopulla, kun englantilaiset ja hollantilaiset liittoutuivat Euroopan sodissa. Hollantilainen genever, katajanmarjalla maustettu viina, sai verohelpotuksia Englannissa ja sen suosio kasvoi huimasti.

Maustevodka on teknoajan akvaviitti

Julkaistu 18.2.2010

Vielä sukupolvi eli noin neljännesvuosisata sitten mielikuva vodkasta oli puhdas, mauton ja kirkas. 1980-luvun nousuhuuman aikana syntyi kuitenkin aivan uusi juomatyyppi – maustettu vodka.

Akvaviitin kanssa pitää laulaa

Julkaistu 14.1.2010

Laulaminen viinaa juodessa on tavallista, mutta yhden viinatyypin kanssa se on suorastaan vaatimus. Pohjoismaalaiset akvaviitit ovat harvoin pöydässä ilman ruokaa ja snapsilauluja.

Halvasta pontikasta kalliiksi brändiksi

Julkaistu 3.12.2009

"Vodka on alkoholia ja vettä." Lausahdus ei imartele vodkaa, ja silti sen sanoja, edesmennyt amerikkalainen Sidney Frank, onnistui luomaan omasta vodkastaan menestystarinan vailla vertaa.

Vaaleat sotkettuna, tumma on parasta yksin

Julkaistu 19.11.2009

Tummien rommien maailma on erilainen kuin vaaleiden rommien. Vaaleat nautitaan yleensä juomasekoituksissa, mutta tummia rommeja nautiskelijat juovat sellaisenaan.

Nopeus on romminteossa valttia

Julkaistu 12.11.2009

Rommin historia liittyy läheisesti sokerintuotannon kasvuun Karibialla. Sokeriteollisuuden sivutuotteet, molassit hyödynnettiin jo 1600-luvulla tehtaiden sivuun nousseilla tislaamoilla.

Viskit kahtapuolen merta

Julkaistu 29.10.2009

Irlantilainen viski on helpommin lähestyttävä kuin skottiviski, josta kerrottiin Viinakoulussa viime kerralla. Irlantilaisen viskin maltaassa ei ole savuisuutta, ja tislauskin on kolminkertainen, mikä antaa puhtaamman ja pehmeämmän alkoholin kuin kaksikertainen tislaus.

Single malt on skottiviskin aatelia

Julkaistu 8.10.2009

Skottiviskin aatelia ovat yhden tislaamon mallasviskit eli single malt -viskit. Skotlannissa on noin sata mallasviskejä tuottavaa tislaamoa. Koska niiden tuotantomäärät ovat pieniä, markkinoilla on myös kaupallisesti elinvoimaisempia sekoitemallasviskejä, joihin sekoitetaan eri tislaamojen viskejä.

Viskin maku tulee eniten tammitynnyristä

Julkaistu 17.9.2009

Monelle viskiharrastajalle tavallinen sekoitettu skottiviski (blended whisky) ei riitä, vaan juoman pitää olla puhdasta, yhden tislaamon mallasviskiä. Sarjan seuraavassa osassa keskitytään tähän erikoisuuteen, mutta nyt puhutaan tavallisista sekoiteviskeistä, joita myydään paljon enemmän.

Hedelmistä saadaan maukasta viinaa

Julkaistu 3.9.2009

Ihmisen kekseliäisyys ja vaihtelunhalu näkyy hyvin väkevissä alkoholijuomissa. Melkein mikä tahansa, missä on sokeria ja makua, kelpaa viinan raaka-aineeksi.

Moderni grappa on kaukana pontikasta

Julkaistu 20.8.2009

Grappa – italialaisten pontikka – oli vuosisadat vaatimaton työläisten juoma Pohjois-Italiassa, kunnes muutama vuosikymmen sitten se nousi muodikkaaksi juomaksi ympäri maailmaa.

Calvados käy digestiiviksi

Julkaistu 6.8.2009

Calvados on konjakin ja armanjakin lisäksi kolmas merkittävä kypsytetty viina Ranskassa. Sitä tuotetaan laajalla alueella Normandiasssa ja Bretagnessa.

Brandya ympäri viinimaailmaa

Julkaistu 23.7.2009

Konjakki ja armanjakki kuuluvat suureen brandy-perheeseen eli väkeviin juomiin, jotka on tehty viiniä tislaamalla. Kaikki viiniä tuottavat maat tekevät myös brandya.

Nautiskelijan armanjakki

Julkaistu 9.7.2009

Armanjakki on hyvin samankaltainen juoma kuin konjakki. Molemmat on tehty rypäleviinistä tislaamalla ja kypsytetty tammitynnyreissä. Silti niissä on eroja.

Konjakinjuojien kärjessä: Suomi ja Norja

Julkaistu 18.6.2009

Ketkään eivät juo maailmassa konjakkia niin kuin suomalaiset ja norjalaiset. Norjalaisten konjakinkulutuksen syitä en tiedä, mutta Suomen kärkisijoitus liittyy kahvin juomiseen.

Näin syntyi viina

Julkaistu 4.6.2009

Kiinalaiset tislasivat alkoholia jo 3 000 vuotta sitten. Silti sanotaan, että alkoholin keksi alkemisti Geber Lähi-idässä noin vuonna 800. Alku oli vahinko.