Akvaviitin kanssa pitää laulaa

Laulaminen viinaa juodessa on tavallista, mutta yhden viinatyypin kanssa se on suorastaan vaatimus. Pohjoismaalaiset akvaviitit ovat harvoin pöydässä ilman ruokaa ja snapsilauluja. Akateemiset piirit pitävät suorastaan hämmästyttävällä innolla näistä perinteistä kiinni.

Akvaviittia juodaan harvemmin sellaisenaan ilman ruokaa, vaikka tanskalaiset ja saksalaiset harrastavat sitäkin jonkin verran.

Akvaviitti on yrteillä ja siemenillä maustettu viina. Sen historia ulottuu 1800-luvulle. Viinan juuret ovat toki kauempana munkkiluostareiden yrttijuomissa, mutta populaari ruokajuoma siitä tuli vasta 1800-luvulla. Tanskassa ja Norjassa alkoi 1840-luvulla modernin akvaviitin kaupallinen valmistus.

Nimi akvaviitti on johdettu latinankielisistä sanoista aqua vitae, elämän vesi. Sillä nimellä kutsuttiin ensimmäisiä tislattuja alkoholeja keskiajan alussa. Kuviteltiin, että niissä piili elämän salaisuus.

Mausteena akvaviitissa on aina joko kuminaa tai tilliä. Muut mausteet vaihtelevat valmistajan mukaan. Usein käytetään anista tai fenkolia.

Mausteiden maku saadaan juomaan tislaamalla puhdas 96-prosenttinen alkoholi ginin tapaan uudestaan mausteiden kanssa tai vain uuttamalla mausteet alkoholiin. Erityisesti norjalaiset kypsyttävät akvaviitin tynnyreissä pehmentääkseen sen makua.

Tanskalaisia ja suurinta osaa ruotsalaisista akvaviiteista ei kypsytetä tammitynnyreissä, mutta niidenkin annetaan levätä isoissa säiliöissä ennen pullotusta maun pehmentämiseksi.

Tunnetuin tanskalainen valmistaja on Aalborg, joka valmisti myös Saksassa edelleen hyvin tunnettua Malteser-akvaviittia.

Ruotsalaisista akvaviiteista vanhimpia ovat voimakasmakuinen P. O. Andersson ja samantyylinen, mutta miedompi Skåne Akvavit. Suomessa akvaviittia valmistaa vain Saimaa Beverages, jonka tuote on tilattavissa Alkon kautta.

Norjalaiset akvaviitit ovat selkeästi pehmeämpiä kuin tanskalaiset. Se johtuu pitkähköstä tammikypsytyksestä.

Norjalaiset hoksasivat tammen suotuisan vaikutuksen vahingossa, kun Etelä-Amerikkaan matkannut tynnyrierä palautui myymättömänä takaisin Norjaan. Sen maku oli muuttunut merimatkojen aikana, ja siitä lähtien tynnyreitä on laivattu tarkoituksellisesti Australiaan ja takaisin. Tyylin nimi on linie aquavit ja sen tunnetuimmat valmistajat ovat Lysholm ja Løitens.

Norjassa on yritetty matkia laivarahdin lämpötila- ja kosteusvaihteluita maissa, mutta lopputulos ei ole ollut sama, kuin merimatkan tehneessä juomassa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi