Hedelmistä saadaan maukasta viinaa

 Ihmisen kekseliäisyys ja vaihtelunhalu näkyy hyvin väkevissä alkoholijuomissa. Melkein mikä tahansa, missä on sokeria ja makua, kelpaa viinan raaka-aineeksi.

Puutarhan hedelmistä ja marjoista voi tehdä myös alkoholia. Kun viina on taitavasti tislattu, hedelmän tai marjan aromit yhdistyvät hienosti alkoholin makuun.

Hedelmäviinojen ydinaluetta on Alppien ja Balkanin ympäristö, suurin piirtein Alsacesta itään aina Mustallemerelle asti. Alueella kasvaa paljon kivellisiä hedelmiä ja marjoja, joista hedelmäviinoja tislataan.

Luumuviinoista käytetään lajikkeesta ja paikasta riippuen nimeä Mirabelle, Questch tai Slivovitz. Kirsch on tehty kirsikasta ja Williams on nimetty erään päärynän mukaan.

Ranskassa on suosittua vadelmaviina, Framboise. Myös karhunvatukka ja mustikka kelpaavat raaka-aineeksi. Saksankielisillä alueilla hedelmäviinat saavat wasser-nimen, kuten Kirschwasser. Unkarissa ja Romaniassa nämä viinat tunnetaan termillä palinka.

Hedelmäviinojen laatuun vaikuttavat eniten raaka-aine ja tislausmenetelmä.

Hyvää viinaa tulee vain hyvistä raaka-aineista; hedelmien täytyy olla juuri sopivan kypsiä ja virheettömiä.

Runsaasti sokeria sisältävät hedelmät yleensä käytetään eräänlaiseksi kuivaksi siideriksi, joka sitten tislataan.

Vähemmän sokeria sisältävät hedelmät tai marjat liotetaan tai maseroidaan ensin väkevässä alkoholissa aromien irrottamiseksi, jonka jälkeen se tislataan kirkkaaksi viinaksi. Pelkästään liuottamalla makua alkoholiin ei siis näitä hedelmäviinoja voida valmistaa. 100 kilosta hedelmiä saadaan parhaimmillaan 10 litraa viinaa.

Tislauksessa voidaan käyttää joko pannua tai kolonnia, myös näiden yhdistelmiä.

Pannutislauksessa yleisin tapa on käyttää bain marie- eli vesivaippapannua, jolla estetään sakan palaminen pannun pohjaan. Pieniä artesaanitislaamoja on paljon Keski-Euroopassa, mutta myös keskisuuria laitoksia on monissa maissa.

Hedelmäviinoja ei kypsennetä tynnyreissä, mutta jotkut tuottajat antavat tuotteiden vetäytyä ja rauhoittua jonkin aikaa ennen pullotusta.

Hedelmäviinoja käytetään Keski-Euroopassa samalla avoin kuin calvadosia tai grappaa: ne nautitaan usein pääruuan jälkeen snapsina. Hedelmäviinaryyppy on myös baareissa suosittu kahvin kanssa nautittuna.

Suomessa olen nähnyt näitä tarjottavan aterian päätteeksi konjakin sijasta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi