Viskit kahtapuolen merta

 Irlantilainen viski on helpommin lähestyttävä kuin skottiviski, josta kerrottiin Viinakoulussa viime kerralla.

Iralantilaisen viskin maltaassa ei ole savuisuutta, ja tislauskin on kolminkertainen, mikä antaa puhtaamman ja pehmeämmän alkoholin kuin kaksikertainen tislaus.

Mallastamattoman ohran – eli ohran, jota ole idätetty – käyttö antaa myös hedelmäisyyttä irlantilaisen viskin makuun.

Irlannissa toimi vielä parikymmentä vuotta sitten vain yksi viskitislaamo. Nykyään pieniä yrittäjiä on lukuisia. Samalla viskien makumaailma on monipuolistunut muun muassa mallasviskien suuntaan.

Irlantilaisia viskejä voi nauttia sellaisenaan kuten muitakin viskejä. Mutta Suomessa, kahvinkulutuksen huippumaassa, suurin osa juodaan irish coffeen seassa.

Amerikkalaisen bourbon-viskin hedelmäinen, hiukan imelä makumaailma on peräisin runsaasta maissista mäskin raaka-aineena. Muitakin viljoja käytetään, ainakin mallasohraa ja ehkä ruista tai vehnää.

Mäskiin lisätään tislauksesta ylijäänyt liemi. Sen hapokkuus saa hiivat toimimaan paremmin, ja mäskin laatu paranee.

Bourbon-viskin ensimmäinen tislaus tapahtuu yhden kolonnin laitteessa ja jälkimmäinen tavallisessa pannutislauslaitteessa. Jotkut tuottajat käyttävät vesipannua raskaiden alkoholien poistamiseen.

Tammitynnyrikypsytys on tarkkaan säädetty. Siinä saa käyttää vain uusia, amerikkalaisesta tammesta tehtyjä, voimakkaasti paahdettuja ja enintään 200 litran tynnyreitä.

Tynnyrivarastot ovat usein korkeita peltiseinäisiä rakennuksia, joiden lämpötilat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Myös ala- ja yläkerrosten välillä on isot lämpöerot.

Sekoitus ennen pullotusta tasoittaa tynnyreiden väliset laatuerot. Parhaat keskikerrosten tynnyrit valikoidaan nykyään pienten huippuerien pullotuksiin, joita kutsutaan nimellä "small batch". Perustason viskejä kypsytetään neljä vuotta, erikoistuotteita huomattavasti kauemmin. Myydyin bourbon on Jim Beam.

Bourbon-viskiä voidaan valmistaa missä tahansa Yhdysvalloissa, vaikka suurin osa siitä tehdään perinteen mukaan Kentuckyssa.

Kentuckyn viereinen osavaltio tuottaa mainiota Tennessee-viskiä, joka on bourbonin kaltainen. Ero bourboniin on tislauksen jälkeinen vaahterahiilisuodatus, joka antaa hiukan makean savuisen aromin. Jack Daniels on tunnetuin Tennesee-viski.

Pieniä tislaamoja on viimeaikoina syntynyt ympäri USA:ta pienpanimoiden esimerkkiä seuraten. Tuotantomäärät vain ovat niin pieniä, ettei niistä riitä vientiin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi