Luomua ei aina tunnista luomuksi

Suurin osa Alkon luomuviineistä myydään ilman luomumerkintää

 Josmeyer, Alois Lageder ja Palacios Remondo ovat viinitaloja Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Niitä yhdistää yksi asia: kaikki tuottavat viinejä luomumenetelmin, mutta Alkossa niiden viinejä ei myydä luomuna.

Alkon luomuviineistä itse asiassa suurin osa myydään ilman luomumerkintöjä.

"Ehkä kolmannes kalliista laatuviineistä on luonnonmukaisesti tuotettuja", arvioi Alkon tuoteasiantuntija Jukka Sopenperä.

Laatuviinejä varten tavoitellaan aina pieniä rypälesatoja, ja luomutuotanto on siihen luonteva konsti. Kun sato on pieni, viiniä tulee vähän ja se on kallista. Kalliita, yli 17 euron viinejä on Alkon perusvalikoimassa noin 1 500.

Siten satoja luomumenetelmin tehtyjä viinejä myydään ilman luomuleimaa. Luomuksi merkittyjä viinejä perus- ja tilausvalikoimissa on nelisenkymmentä.

"Alko kertoo vain niistä, joilla on luomusertifikaatti. Muilla tuotanto saattaa vaihdella, ja sen seuraaminen menisi vaikeaksi. Saattaisimme valehdella asiakkaalle", Sopenperä sanoo.

Viininviljely luomumenetelmin – muttei aina luomumerkinnöin – on tavallista etenkin kuivilla seuduilla Keski-Espanjassa, Sisiliassa, Australiassa, Argentiinassa ja osissa Chileä.

Näillä seuduilla viinitarhoilla ei kaivata juuri muuta kuin vettä. Kuivuus pitää loitolla homeet ja tuholaiset. Syy luomusertifikaatin puuttumiselle on usein tämä:

"Luomuun pitäisi sitoutua, vaikka tapahtuisi mitä. Pienelle viinitalolle se voisi merkitä sitä, ettei satoa joskus saisi lainkaan", perusteli uusiseelantilaisen Jackson Estaten viinintekijä Mike Paterson Suomen-vierailullaan.

Paterson tarkoittaa sitä, että normaaleina vuosina Jackson Estate viljelee tarhojaan "kestävästi", mutta jos sattuu vaikka satamaan liikaa, tarhalla voi torjua hometta kemikaalein.

HS:n viinitestissä arvioitiin 12 sertifioitua luomuviiniä. Sertifioinneista huolimatta ne voivat olla keskenään aivan erilaisia, sillä yhtenäisiä luomuviiniasetuksia ei ole.

Esimerkiksi luomuviineihin lisätyn rikin määrä vaihtelee suuresti. Rikkiä käytetään viineissä säilöntäaineena. Herkimmille se voi aiheuttaa hengenahdistusta. Luomuviineissä rikkiä on keskimäärin noin neljännes vähemmän kuin tavanomaisissa viineissä.

Riita rikin määrästä on yksi syy, miksi EU ei ole saanut valmiiksi viinejä koskevaa luomuasetusta. Sen piti valmistua tämän vuoden alussa.

Viinejä arvioivat Haaga-Helian lehtori Jouko Mykkänen, yrittäjä ja viinikouluttaja Mika Vanne ja toimittaja Sami Simola. Tähdet kertovat hinta-laatusuhteesta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ruoka@sanoma.fi