Rosee on harvoin erinomainen

Parhaimmillaan roseeviini on kesäisenä aperitiivina

Roseet ovat hyvin harvoin kovin erinomaisia viinejä. Jopa Rhônen laakson arvostetun Tavelin alueen Château d'Aquéria Tavel oli tällä kertaa HS:n viinitestissä hyvin vaatimaton. Sen polttava alkoholisuus häiritsi.

"Vähän kuin pistäisi lasiin sentin mehukattia ja neljä senttiä kossua", viinikouluttaja Mika Vanne arvioi Tavelia.

Alkoholia Tavelissa on 14 prosenttia.

Yksikään viini ei yltänyt HS:n testissä loisto-ostokseksi, mikä kertoisi hyvästä hinta-laatusuhteesta. Ei vaikka suurin osa viineistä maksoi reilusti alle kymmenen euroa.

Rosee ei olekaan mikään hienojen illallisten juoma. Se sopii yksinkertaisille aterioille.

Useimmiten roseeviini on parhaimmillaan kesäisenä aperitiivina. Hiukan tavanomaista paremmin tehdyt roseet – esimerkiksi Torresin Santa Digna – käyvät myös salaattien ja muiden kylmien ruokien seuraan.

Roseeviini ei ole punaviiniin ja valkoviinin sekoitus, vaikka niin aika yleisesti luullaan.

Tosin keväällä EU-komissio teki esityksen sekoittamalla tehtyjen roseeviinien sallimiseksi. Lähinnä perinteisten roseetuottajien eli ranskalaisten painostuksesta esitys vedettiin pois.

Perinteisesti roseeviini valmistetaan punaviinin tapaan pelkistä tummista rypäleistä. Ero on siinä, kuinka pitkään rypäleitä liotetaan värin saamiseksi. Liottamista kutsutaan maseraatioksi.

Roseeviinissä liotus kestää vain puolesta päivästä puoleentoista, punaviinissä vähintään viikon. Näin roseeviini saa hailakanpunaisen värinsä. Roseen loppuvalmistus muistuttaa enemmän valkoviinin kuin punaviinin valmistusta. Rosee käy pitkään viileässä, ja näin viinin hedelmäisyys korostuu.

Ranskalainen Tavel on roseeviinien poikkeustapaus. Siihen sekoitetaan myös valkoisia rypäleitä.

Ironista kyllä, komission roseeuudistusta vastustaneilla ranskalaisilla viinintuottajilla on toinenkin poikkeus maaperällään, nimittäin roseesamppanja. Sekin sekoitetaan puna- ja valkoviinistä.

Uudessa maailmassa punaviinistä ja valkoviinistä on sallittua sekoittaa roseeta, mutta tällä tavoin tehtyjä viinejä ei saa tuoda EU:n alueelle.

Roseeviinien myynti kasvoi Suomessa ja muualla maailmassa voimakkaasti viime vuoteen asti. Kasvun huippuvuosi oli 2006. Tuolloin roseiden myynti kasvoi peräti 26 prosenttia edellisvuodesta.

Nyt kasvu on maltillistunut viiteen prosenttiin vuodessa.

Viinejä arvioivat Haaga-Helian ammattikorkeakoulun lehtori Jouko Mykkänen, yrittäjä ja viinikouluttaja Mika Vanne sekä Helsingin Sanomien toimittaja Sami Simola.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi