Hulvaton elvytys pitää myös maksaa takaisin

Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone hyväksyi torstaiaamuna valtaapitävien demokraattien äänin historiallisen elvytyspaketin, jonka koko on yli 800 miljardia dollaria eli 620 miljardia euroa.

Uskoa talouden kestokykyyn on luotu myös pankkien 700 miljardin dollarin apupaketilla, josta puolet on jo käytetty ilman erityisiä vaikutuksia, talouden käänteestä puhumattakaan.

Kaikkiaan Yhdysvaltain valtionvelka ylittää jo 1 800 miljardia dollaria ilman elvytyspakettiakin.

Maailmaa riivaavan talouskriisin yksi olennainen seuraus on rahan merkityksen eräänlainen väheksyminen. Valtiot pumppaavat talouteen elvytysrahaa miljarditolkulla aivan kuin finanssikurista ei olisi jälkeäkään.

Vanha totuus on, että velka täytyy kuitenkin jonakin päivänä maksaa takaisin. Nyt velkaannutaan sellaisella vauhdilla, että maksamiseen kuluu vuosikausia.

Hulvaton meno ei ole vierasta Suomessakaan, joka on pörhistellyt tiukan talouden maana, maksaa velkaansa ja hoitaa julkista talouttaan mallikelpoisesti. Viime vuoden lopulla päästiinkin tilanteeseen, jossa valtionvelka oli 54,7 miljardia euroa, mikä on 28,6 prosenttia bruttokansantuotteesta ja se on erittäin hyvä saavutus.

Nyt kaikki on toisin. Keskeiset ministerit ovat alkaneet puhua miljardeista sellaisella vauhdilla, ettei rajoista ole enää tietoakaan. Pääministeri puhuu kymmenistä miljardeista ja valtiovarainministerikin miljardeista.

Kuntaministerin satojen miljoonien eurojen lisäpanostukset kuntiin alkavat tuntua pieniltä.

Ei ihme, jos tavallista veronmaksajaa alkaa kauhistuttaa, sillä hänhän tämän menon tulee maksamaan.

Suomen edessä on ripeä velkaantuminen, joka nostaa valtionvelan uudelleen ainakin puoleen bruttokansantuotteesta.

Valtiovarainministeriö on jo nyt arvioinut, että Suomi ottaa 30 miljardia euroa velkaa vuosina 2009–2011.

Tänä vuonna lisävelkaa otetaan ainakin viisi miljardia ja jo tehdyt tukipäätökset lisäävät velkaa lähes viisi miljardia euroa.

Hyvä kysymys on, miten tähän kaikkeen sopii se, että verotusta pyritään samalla keventämään. Jos niin tehdään, on syytä lähivuosina – kun maailma taas kääntyy kasvun – varautua siihen, että verotusta kiristetään, jotta velasta päästään joskus irti.

Joka tapauksessa vienti ratkaisee Suomen kohtalon. Talous on riippuvainen tavaraviennistä, sillä vienti on noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Jos kysyntä hyytyy koetulla tavalla maailmalla, se heijastuu suoraan Suomeen ja edessä on selkeä bruttokansantuotteen lasku. BKT kasvoi viime vuonna 2,6 prosenttia ja se voi vallan hyvin olla ensi vuonna saman verran miinusmerkkinen.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi