Paha ei saa palkkaansa nykyisessäkään maailmassa

Politiikan kielenkäytössä on tapana puhua kansainvälisestä yhteisöstä, joka valvoo tapahtumia ja puuttuu niihin tarvittaessa, jos inhimillinen hätä kasvaa liian suureksi. Näinhän onkin. Haagin kansainvälinen oikeus käy oikeutta hajonneen Jugoslavian sotien aikaisia sotarikollisia vastaan. Vastuuketju on monin osin kunnossa ja raakuuksiin syyllistyneet joutuvat vastuuseen teoistaan. Jopa Ruandan karmean sisällissodan rikollisia on joutunut tuomiolle. Mutta yksi on joukosta poissa: Kambodža.

Kansainvälinen pikku-uutinen kertoi, että yli 40 000 kambodžalaista juhli pääkaupungissa Pnomh Penhissä päivää, jolloin 30 vuotta sitten kaadettiin punakhmerien diktatuuri. Vietnamilaiset joukot ajoivat Pol Potin hallituksen ja sitä tukevat punakhmerit kaupungista.

Pol Pot saavutti Kambodžan maansa herruuden suhteellisen pienellä sissiarmeijalla, jossa oli vain noin 60 000 sotilasta. Voittonsa jälkeen punaiset khmerit pystyttivät yhden viime vuosisadan järjettömimmistä yhteiskuntakokeiluista. Kaupungin tyhjennettiin asukkaista ja kaikki asukkaat pakotettiin maatöihin, minkä seurauksena viljava maa suistui nälänhätään. Raha poistettiin käytöstä. Koulut suljettiin. Inhimillinen kärsimys oli mittaamatonta.

Neljä vuotta kestäneen diktatuurin aikana tuhoutui vankiloissa, leireillä, tauteihin ja muuhun puutteeseen noin neljännes kansasta eli arviolta pari miljoonaa kambodžalaista. Armoa eivät saaneet edes naiset tai lapset. Hyvä kysymys on, mikä saa koulutetut ihmiset käyttäytymään petoeläinten tavoin ja toteuttamaan täysin järjetöntä politiikkaa. Pol Pot ja hänen ydinjoukkonsa olivat sentään saaneet koulutuksensa Pariisissa Sorbonnen yliopistossa 1950-luvun alkupuolella.

Merkillistä kuitenkin on, että yhtään punakhmerien johtaa ei ole tuomittu rikoksista ihmisyyttä vastaan, vaikka syytteessä on kymmeniä. Pol Pot itse vältti rangaistuksen kuolemalla viidakossa huhtikuussa 1998.

Yhdistyneiden kansakuntien tukeman oikeuden kyvyttömyys tuomita punakhmerien johtoa on rangaistuksiin on kansainvälisen yhteisön häpeä. Kansainvälinen yhteisö ei ole tuomioistuin, mutta se voi vaikuttaa siihen, että edes alkeellinen oikeus toteutuu Kambodžan kaltaisessa kaiken kärsineessä maassa.

Punakhmerit rinnastuvat natsien Saksaan ja Josef Stalinin neuvostodiktatuuriin. Ihmisen pahuus ei ole mihinkään kadonnut ja siksi pahan on saatava palkkansa viimeinkin – myös Kambodžassa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi