6.6.2009 9:33
Kansainvälinen sananvapausjärjestö International Press Institute (IPI) kokoontuu Helsingissä Finlandiatalossa muistuttamaan sananvapauden merkityksestä maailmassa.
Sanan- ja ilmaisunvapaus on perustavaa laatua oleva arvo, jonka merkityksen tajuaa, kun sitä ei ole. Kirjailija Sofi Oksanen – erinomaisen Puhdistus-kirjan kirjoittaja – tiivisti asian hyvin sananvapauden päivänä 3. toukokuuta kirjoittaessaan, että ”vapaana sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta”. Sananvapautta pitää siis vaalia ja sitä varten IPI:kin on olemassa.
Valitettavasti on niin, että sananvapaus ei voi kovin hyvin maailmassa. Maailman maista on Freedom house -järjestön mukaan vapaita vain 36 prosenttia, osittain vapaita 31 prosenttia ja ei-vapaita loput eli 33 prosenttia.
Kun sama laskelma tehdään väestömäärän mukaan, luvut ovat vieläkin karmeampia. Maailman väestöstä vain 17 prosenttia eli 1,1 miljardia ihmistä elää maissa, jotka ovat vapaita. Se ei ole paljon, vaan häpeällisen vähän.
Sananvapaudella on omat sankarinsa, jotka ovat kaatuneet sen puolesta, että ihmiset saisivat oikeuden tietää, mitä heidän maassaan tapahtuu. Viime tammikuussa liittyi jälleen yksi toimittaja kaatuneiden sananvapaussankarien joukkoon.
Sri Lankassa ilmestyvän Sunday Leaderin päätoimittaja Lasantha Wickrematunge ammuttiin kuoliaaksi Colombossa matkalla työpaikalleen. Wickrematungen kuoleman tekee erityiseksi se, että hän ennusti oman kohtalonsa maansa väkivaltakoneiston puristuksessa. Hän kirjoitti kolumnin, joka julkaistiin kolme päivää sen jälkeen kun hänet oli ammuttu. ”Kun lopulta minut on tapettu, kysessä on hallitus, joka minut tappaa”, Wickrematunge kirjoitti.
Hänen hautajaisistaan tuli hallituksen vastainen mielenilmaisu, johon osallistui yli 4 000 henkeä mukaan lukien opposition johtajia ja ihmisoikeusaktivisteja. Wickrematunge sai kuolemanjälkeisen kunnianosoituksen, kun Unesco antoi hänelle maailman lehdistönvapauspalkinnon. Wickrematunge on aivan sananmukaisesti sananvapauden ääni haudan takaa.
Sananvapaus ja ilmaisunvapaus ovat perustavanlaatuisia arvoja, joista tulee pitää huolta, sillä demokraattisessa yhteiskunnassa ihmisen perusoikeus on oikeus tietää.
Ilman vapautta kirjoittaa ja ajatella ei ole myöskään vapaata tiedonvälitystä ja se on demokraattisen yhteiskunnan elinehto.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi