Yle pullistelee omien rajojensa ylitse

Viestinnän alalla ollaan yksimielisiä yhdestä asiasta eli siitä, että mediamaailmassa jyllää ennennäkemättömän suuri muutos. Sen käyttövoima on internet ja se muuttaa jokaisen viestimen elämää aivan riippumatta siitä, tuleeko viestin painetun sanan maailmasta tai radion ja television maailmasta. Muutos on kaikkien viestinten sisällä ja ympärillä ja jokainen yrittää hakea omat ratkaisunsa. Aivan helppoa ei ole kenelläkään.

Yleisradio on tärkeä osa suomalaista viestintämaisemaa. Yleisradiolle on myös lainsäädännöllä annettu julkisen palvelun tehtävä, joka oikeuttaa sen toimimaan lupamaksuvaroin. Ongelma on siinä, ettei yleisradiota koskeva lainsäädäntö ota huomioon viestinnän rajua muutosta.

Yleisradion nykyjohto onkin taitavasti valinnut strategiakseen sen, että julkisen palvelun suojassa voi tehdä kaikkea sitä, mikä ei ole erikseen kielletty. Tätä käytännössä tarkoittaa Ylen uusi mahdollistajastrategia, jonka mukaan Yle voi jakaa julkisen varoin tuotettua tietoa ja sisältöä jokseenkin kaikille ilmaiseksi tai tuotantokustannuksia vastaavalla hinnalla.

Strategian on hyväksynyt yhtiön hallitus ja vahvistanut kansanedustajista koottu hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston entinen puheenjohtaja Mika Lintilä (kesk) ihmetteli (HS 13.2.) Ylen linjausta. Yhtiö ei hänen mukaansa voi alihinnoitella palvelujaan, sillä se olisi kilpailuoikeudellisesti väärin. Tv-maksuilla ei myöskään voi Lintilän mielestä tukea muiden yhtiöiden liiketoimintaa, vaan ne pitää kohdistaa kokonaan Ylelle.

Lintilä johtaa työryhmää, joka pohtii julkisen palveluin määrittelyä ja Ylen rahoitusta. Työryhmän pitäisi jättää ehdotuksensa viimeistään vappuna.

Täältä kaupallisen viestinnän puolelta katsottuna voi vain ihailla Yleisradion nykyjohdon tapaa omavaltaisesti laajentaa julkisen palvelun käsitettä ja hämmästellä, että poliitikot antavat sen tapahtua ilman mitään oikeata keskustelua Yleisradion julkisen palvelun roolista tänä päivänä.

Tuskin on liikaa vaadittu, jos pyytää eduskuntapuolueita aidosti määrittämään Yleisradion julkisen palvelun. Siihen on sitten alalla kaikkien pakko sopeutua. Yleisradiolla on koko historiansa ajan ollut tärkeä tehtävä sivistää, valistaa ja viihdyttää suomalaisia. Tämän päivän Yle kuitenkin liikkuu näistä perinteisistä arvoista kohti kaupallisten medioiden toiminta-aluetta ja tekee sen vielä lupamaksuvaroin.

Olen ennenkin esittänyt kysymyksen: Kun HS puolustaa julkista palvelua, mitä se silloin puolustaa?

Jos poliitikoista ei ole vastaajiksi, oikea paikka voisi olla riippumaton Julkisen palvelun neuvosto, kuten Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on ehdottanut.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi