Kahdeksanvuotiaan murhasta syytetty nainen kertoo, että ristiriidat miesystävän tyttären kanssa alkoivat siitä, että tyttö ei ollut oppinut äitinsä luona asuessaan rajoja. Lapsella oli naisen mukaan ongelmia pukeutumisen, syömisen ja nukkumaan menon kanssa.

"Totta kai siitä tulee ristiriitoja, kun lapsi on saanut tehdä, mitä haluaa", hän sanoi.

Nainen kertoi itse oikeudessa, ettei ole sanonut miesystävälleen, että sitomismenetelmiä olisi käytetty lastenkodissa. Hän selitti kahdeksanvuotiaan sitomista lakanaan sillä, että pienetkin lapset rauhoittuvat kapalossa.

Nainen kertoi myös, että tytön juoksuttaminen pihalla oli isän kanssa yhteinen päätös. Hän kielsi, että olisi itse leikannut vaatteita ja tavaroita ja piilottanut niitä. Näistä teoista syytettiin ja rangaistiin kahdeksanvuotiasta lasta.

Naisen mukaan hänellä ei ollut mitään syytä vihata tyttöä.

"Minusta tuonikäisen lapsen pitää oppia joihinkin tiettyiin sääntöihin, vaikka se olisikin hankalaa."

Nainen myönsi, että asiat karkasivat käsistä, eikä osannut selittää kuolemaan johtanutta tekoa muuten. Hän myöntää törkeän kuolemantuottamuksen mutta ei murhaa.

"Olimme molemmat lopussa ja kriisissä", hän sanoi.