Metropolissa tuhannet ovat ilman vesiputkia

Tiheimmässä metropolissa elää 12 000 ihmistä ilman vesijohtoja

Kaupunki
 
Juhani Niiranen HS
Ostaessaan vuosia sitten omakotitaloa ex-vaimonsa vanhemmilta Vantaan Havukoskelta Juhani Tikkanen kuvitteli saavansa poikkeusluvan uuden talon rakentamiseen. Ilman vesi- ja viemäriverkkoa lupaa ei ole herunut. "Olen väsynyt lupauksiin. Ei runkoputkea ole tullut."
Ostaessaan vuosia sitten omakotitaloa ex-vaimonsa vanhemmilta Vantaan Havukoskelta Juhani Tikkanen kuvitteli saavansa poikkeusluvan uuden talon rakentamiseen. Ilman vesi- ja viemäriverkkoa lupaa ei ole herunut. "Olen väsynyt lupauksiin. Ei runkoputkea ole tullut." Kuva: Juhani Niiranen HS

Pääkaupunkiseudun haja-asutusalueiden vesihuollon rahoitus on täysin riittämätön. Havukoskella asukas pettyi ja muutti kerrostaloon.

Jänikset, pöllöt ja ketut jäivät kolme vuotta sitten. Elämä ilman vesijohtoa ja jätevesiputkia kävi liian hankalaksi Havukoskella. Juhani Tikkasesta tuli kerrostaloasukas Hakunilaan.

"Tytär on kehitysvammainen. Hän ei voinut olla täällä, kun ei ole minkäänlaista juoksevaa vettä."

Artikkeliin liittyvät

Koti oli kymmenen vuotta Rosenlundissa peltojen reunamilla. Pientalojen saareke on parinsadan metrin päässä Vantaan kaupungin runkovesilinjasta.

"Oli lupauksia ja lupauksia, että putki tulee. Ei ole tullut."

Suomen ainoaksi metropoliksikin kutsutulla pääkaupunkiseudulla asuu noin 12 000 vesijohdotonta.

Ilman vesi- ja viemäriverkkoa elää noin 6 500 espoolaista ja 5 000 vantaalaista. Helsinkiläisiä on vähän, 500–600 asukasta enimmäkseen Östersundomissa.

Nyt Vantaan ja Espoon kaupungit ovat havahtuneet. Haja-asutusalueiden uusiin putkiin ei ole varattu tarpeeksi rahaa.

Putkien vetämisestä vastaavan Helsingin seudun veden (HSY) vuosibudjetti haja-asutusalueisiin on 1,5 miljoonaa euroa. Jo yhden alueen tulo verkkoon voi maksaa koko budjetin verran.

Kunnat ja HSY valmistelevat nyt rahan kaksinkertaistamista.

"Keväällä valmistuneet suunnitelmat osoittivat, että budjetti pitäisi nostaa kolmeen, neljään miljoonaan", arvioi investointipäällikkö Petri Vainio Espoosta.

Ennen HSY:n perustamista vuonna 2010 Espoo käytti putkistoihin kahdesta neljään miljoonaa vuodessa. Vantaan budjetti oli runsas miljoona euroa.

Tikkasen vanha koti on yksi jälleen ilman vesihuoltoa jäävistä alueista. Talo on nyt myynnissä.

"Kaikki on valunut pois vedettömyyden takia. Ostimme talon ex-vaimon vanhemmilta, ja halusimme vain puhdasta vettä. Olisimme tehneet uuden talon."

Toinen Vantaalla paitsioon jäämässä olevista alueista on Bisajärventien seutu Sotungissa.

Toissa vuonna kirjattiin suunnitelmaan, että kunnallistekniikka tulisi vuosina 2016–2017.

"Kaupunki on pettänyt asukkaiden luottamuksen. Nämä ovat kasvavia kaupunkialueita, eikä olla maaseudulla. Vedet pitää hoitaa", vaatii vantaalaisvaltuutettu Tarja Eklund (sd).

Alueen vesi on mitattu huonolaatuiseksi, kesällä kaivot kuivuvat. Jätevesi haittaa ympäristöä.

Eklund on vaatinut selvitystä, voiko kaupunki rakentaa omin varoin putken Bisajärventielle.

Kaupungininsinööri Henry Westlin työstää paraikaa sekä vastausta tekniselle lautakunnalle että määrärahojen korotusta HSY:n ensi vuoden budjettiin.

"Olisi paras, jos kaikki kiinteistöt olisivat kunnan vesihuollossa."

Pientä vääntöä on odotettavissa kuntien ja HSY:n kesken.

"Kaupunkien on helppo vaatia lisää rahaa, mutta kustannukset on jaettava. Uudet haja-asutuksen asukkaat ovat vesilaitokselle kalliita", toteaa toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:stä.

Hän huomauttaa eri alueiden tasapuolisesta kohtelusta.

"Helsingin keskustassa uudelle asuinalueelle muuttava asukas on vesihuollossa 10–20 kertaa halvempi kuin haja-asutuksessa."

Rosenlundin tai Bisajärventien runkoputket maksaisivat Westlinin mukaan pikemmin satojatuhansia euroja kuin miljoonia.

"Vaikkei taloustilanne ole paras mahdollinen, putket eivät minusta olisi mahdoton ajatus."