Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Kehyskunnat joutuvat säästötalkoisiin

Budjetin ylittävät hoitokulut ovat yksi syy talousvaikeuksiin

Kaupunki
 

Neljä keskeistä kehyskuntaa joutuu säästämään rajusti. Järvenpää ja Kerava ovat suurimmissa vaikeuksissa. Nurmijärvi hakee ratkaisua veronkorotuksesta ja Tuusula turhista tiloista.

Pihatyöt käyvät iän myötä raskaaksi maalla, joten mummo ostaa yksiön kaupungista. Helsingin humu ei kiinnosta, joten hän muuttaa kehyskuntakaupunkiin.

Järvenpäässä 75 vuoden iän saavuttaa tänä vuonna hieman yli sata asukasta. Vuonna 2021 samoja synttäreitä viettää jo 300 asukasta vuodessa.

Artikkeliin liittyvät

"Nämä luvut tekevät ison vaateen palvelujen tarpeeseen", sanoo Järvenpään hallituspomo Helinä Perttu (kok).

Järvenpää on yksi radanvarren kehyskunnista, joissa alkavat rajut säästötalkoot.

"Erikoissairaanhoito on erityisen kallista ja samaan aikaan valtionosuudet ja verotulot pienenevät. Yhtälö on vaikea, joten on pysähdytty perkaamaan kaikki läpi", Perttu jatkaa.

Valtionosuudet tarkoittavat rahaa, jonka valtio maksaa kunnille, jotta ne voivat hoitaa kaikki niille määrätyt tehtävät. Järvenpää menettää osuuksia lähivuosina jopa 50 miljoonaa euroa.

"Se on valtava summa rahaa. Valtio siirtää tuskaansa kuntien niskaan", sanoo Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen.

Myös etelänaapurissa Keravalla "säästetään ihan kaikesta laidasta laitaan", sanoo valtuustopomo Markku Liimatainen (sd). Täälläkin ihmisten hoitokulut paukkuvat yli budjetoidun.

"Onneksi noin 50 henkeä jää vuodessa eläkkeelle. Sitä kautta saadaan säästöä."

Tuusula puolestaan ottaa eurot irti turhista seinistä.

"Meillä on muutamien miljoonien paineet löytää säästöjä. Tästä ei saa vetää yhdysmerkkiä kyläkoulukeskusteluun. Tämä ei ole kouluverkkotarkastelu vaan kaikkien palvelujen tarkastelua", sanoo hallituksen vetäjä Sanna Kervinen (kok).

Kunnallisveron korotus on yksi ratkaisu, mutta sitä kunnat karsastavat. Paitsi Nurmijärvi. Se haluaa pitää rakennustyömaat käynnissä ja nostaa veroa.

"Fakta on, että korotus olisi tulossa, joten kannattaako kituuttaa ensi vuoteen vai tehdä se saman tien?" pohtii kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (kok).

Nurmijärvi on uskaltanut ottaa velkaa myös siksi, että ikärakenne on tasainen ja asukkaille on riittänyt töitä.

"Meillä on paljon ihmisiä, joilla on isot asuntolainat. Syvä työllisyyteen vaikuttava taantuma saattaisi heidät vaikeuksiin."

Esa Juntunen HS
Järvenpää/Kerava/Nurmijärvi/Tuusula