Putkien sijaan koko talo uusiksi

Mellunmäkeläisen korttelin asukkaat selvittävät remontin kattamista uusilla asunnoilla

Kaupunki
 
Sami Kero HS
Ounasvaarantie 2:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Kasvi esitteli näkymiä putkiremonttitalon katolta Mellunmäessä. Taustalla näkyviä taloja on suunniteltu purettavaksi.
Ounasvaarantie 2:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Kasvi esitteli näkymiä putkiremonttitalon katolta Mellunmäessä. Taustalla näkyviä taloja on suunniteltu purettavaksi. Kuva: Sami Kero HS

Pian näitä kerrostaloja ei ehkä ole. Mellunmäkeläisen korttelin asukkaat pohtivat parhaillaan mahdollisuutta maksaa kallis putkiremontti purkamalla kotitalot ja rakennuttamalla paikalle uusia. Taloryppään suunnitelma on Helsingissä ensimmäinen laatuaan.

Idea syntyi lähenevästä putkiremontista. Kahden taloyhtiön asukkaat miettivät, miten kallis urakka rahoitettaisiin. Remontti maksaisi 700–900 euroa neliöltä ja talo jäisi entiselleen.

"Kun saatiin hankesuunnitelma oikolukuvaiheeseen, todettiin, että mitä jos tehtäisiin radikaalimpi putkisaneeraus", kertoo toisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Kasvi.

Fakta

Palkkaa ammattilainen, sitten soitto virastoon

 Lisärakentamista pohtivan taloyhtiön kannattaa tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma. Onko vuosien päästä tulossa isoja remontteja?

 Laskelmien laatimiseen kannattaa palkata rakennuttamiskonsultti. Myös rakennusyhtiöiltä voi pyytää arvioita hankkeen kannattavuudesta.

 Kaavamuutos pannaan vireille kaupunkisuunnitteluvirastossa. Ota yhteyttä oman kaupunginosasi aluesuunnittelijaan. Kiinteistöviraston kanssa sovitaan maankäyttömaksuista.

Korttelissa on seitsemän hissitöntä taloa. Yhtiöt omistavat tontin. Selvittelyn alla olevan suunnitelman ajatuksena on moninkertaistaa asuntojen määrä. Nyt asuntoja on noin 130 – urakan jälkeen määrä voi olla yli viisinkertainen.

Purkaminen olisi taloudellisesti kannattavaa, kun tonteille rakennettaisiin iso määrä uusia asuntoja. Tavoitteena on kerryttää niillä tuottoa. Väki saa itselleen upouudet kodit, joiden arvo on huomattavasti korkeampi kuin 1967–1968 rakennettujen nykyisten asuntojen.

Lisäksi vältytään putkien uusimiselta. Myös talojen korottamista uusilla kerroksilla harkittiin, mutta sen ei uskottu kiinnostavan rakentajia.

Tonttipulassa kärvistelevälle Helsingille mellunmäkeläisten idea on toiveuni. Täydennysrakentaminen on yksi keinoista, joilla etsitään kaupungista rakennusmaata asunnoille.

Virastoissa onkin alustavasti näytetty vihreää valoa.

"Tämä osoittaa hienoa uudisraivaajahenkeä", sanoo talous- ja suunnittelukeskuksen Outi Säntti, joka vetää esikaupunkialueiden rakentamisprojektia.

Uudisraivauksen tiellä on kuitenkin esteitä. Mellunmäkeläiset joutuvat neuvottelemaan kaupungin kanssa maankäyttömaksuista sekä kiinteistöverosta. Tavallisesti Helsinki lohkaisee ison osan maan arvonnoususta.

"Tänne ei tarvitse rakentaa uutta infrastruktuuriakaan. Tämä on valmista kaupunkia", Kasvi huomauttaa.

Artikkeliin liittyvät

Asukkaat toivovat, että kaupunki voisi tulla vastaan myös kiinteistöverossa siten, että se nousisi vaiheittain vasta uusien asukkaiden saavuttua.

Pallaksentien, Ounasvaarantien ja Mellunmäentien rajaama kortteli sijaitsee otollisella paikalla, koska metroasemalle on sadan metrin matka.

Kortteliin olisi helppo rakentaa, koska väljyyttä riittää.

Monet asukkaista ovat muuttaneet taloihin silloin, kun ne valmistuivat. "Paljon on 90-neliöisiä asuntoja, joissa asuu yksi ihminen", Kasvi kertoo. Hän on vaimonsa kanssa miettinyt vaihtavansa 80 neliön kodin pienempään talojen valmistuttua.

Taloyhtiöt tekevät lopullisen päätöksen tammikuussa. Urakan on suunniteltu etenevän siten, ettei evakkoon tarvitse lähteä.

"Kenenkään ei tarvitse muuttaa pois omasta korttelista", Kasvi sanoo.

Pipsa Palttala HS
Mellunmäki