Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nuorisojengi pahoinpiteli 17-vuotiaan Niken Helsingin Alppipuistossa

"Päätavoite vaikutti olevan saada multa taju kankaalle"

Nuorisojengi pahoinpiteli 17-vuotiaan Niken Alppipuistossa. Tutkijan mukaan väkivallan taustalla on eriarvoistuminen.

Kaupunki
 
Helsingin Sanomat
Juhani Niiranen HS
Alppipuistossa ryöstettiin ja pahoinpideltiin useita nuoria 12. syyskuuta.
Alppipuistossa ryöstettiin ja pahoinpideltiin useita nuoria 12. syyskuuta. Kuva: Juhani Niiranen HS

Lyönti tuli sivulta ja täysin yllättäen.

"Kato tuota blondia, ota se kiinni", oli 17-vuotias Nikke kuullut tuntemattoman pojan sanovan hetkeä aiemmin hänen kävellessään Helsingin Alppipuiston halki kohti kavereitaan. Kun Nikke pääsi kavereidensa luo, kävi tuntematon poika nyrkein sivusuunnasta hänen kimppuunsa.

"Mietin ensin, että olenko mä tehnyt jotain", hän muistelee perjantai-iltaa syyskuun alussa.

Siitä ei ollut kuitenkaan kyse, sillä Nikke ei ollut koskaan aiemmin nähnyt hyökkääjää tai ketään viidestätoista muusta pojasta, jotka muodostivat nopeasti ringin Niken ja lyöjän ympärille.

Yksi pojista hakkasi ja potki kasvoihin ja kylkiin, muut kannustivat.

Niken mukaan häntä pahoinpidellyt poika oli suunnilleen hänen itsensä ikäinen, muut nuorempia. Kaikki näyttivät olevan maahanmuuttajataustaisia.

"Tyyppi löi koko voimalla. Päätavoite vaikutti olevan saada multa taju kankaalle."

Kun pahoinpitelyä oli kestänyt noin viisi minuuttia, Nikke pääsi pakenemaan ringistä. Hän juoksi pois puistosta ja soitti poliisille.

Niken kokema väkivalta liittyy rikosvyyhtiin, jossa nuorisojengi on syksyn aikana pahoinpidellyt ja ryöstänyt jopa 70 lasta ja nuorta pääkaupunkiseudulla, vahvistaa ylikomisario Tuomo Lotta Helsingin poliisista. Lotan mukaan jengi on muodostunut siten, että osa epäillyistä on koulukavereita. Osa on ollut kaverien kavereita. Osa on tavannut lisää ihmisiä verkossa.

"He ovat yhteenliittymä samalla tavalla ajattelevia ihmisiä", Lotta kuvailee.

Jengin jäsenistä on ollut vangittuna jo viisi nuorta miestä. Kiinniotettuja on ollut yhteensä noin parikymmentä.

"Tutkintanimikkeinä on pahoinpitelyitä, ryöstöjä ja varkauksia. Eniten on pahoinpitelyrikoksia", Lotta kertoo.

Heidi Piiroinen HS
Nuoriin kohdistuneet hyökkäykset alkoivat poliisin mukaan loppukesästä Hietaniemen uimarannalta.
Nuoriin kohdistuneet hyökkäykset alkoivat poliisin mukaan loppukesästä Hietaniemen uimarannalta.

Nuorisotutkija, dosentti Mikko Salasuo syyttää väkivalta-aallosta vain yhtä asiaa: eriarvoistumista.

"Osalla nuorista on rikas ja monipuolinen elämä, ja sitten on niitä, joille on tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja", Salasuo sanoo. Vähävaraisilla ei ole entiseen malliin paikkaa esimerkiksi harrastuksissa.

"Nuorille perinteisesti ilmaiset palvelut ovat tulleet maksullisiksi, ja vaikkapa urheiluseurat puhuvat lapsista ja nuorista asiakkaina."

Harrastaminen on muuttunut keskiluokkaisten nuorten ja lasten temmellyskentäksi, jolla ei ole tilaa vähävaraisille. Osa jää nuolemaan näppejään ilman järkevää tekemistä.

"On naiivia ajatella, että jos 70 prosentilla nuorista on varaa aivan toisenlaiseen vapaa-aikaan kuin muilla, nämä 30 prosenttia vain tyytyisivät osaansa", Salasuo sanoo. Eivät he tyydy, eikä tilannetta voi vääntää etnisiin ryhmiin liittyväksi.

"Vaikka esimerkiksi Ruotsin nuorisomellakoiden kärki näyttäytyi etnisenä, oli kyse sielläkin yhteiskunnallisesta eriytymisestä."

Sama oli Salasuon mukaan taustalla myös Ranskassa ja Britanniassa, jonka parin vuoden takaisia nuorisomellakoita leimasi kalliiden merkkitavaroiden ryöstely. Osattomat halusivat ottaa osansa.

"Suomessa samanlainen kehitys ei yllätä, vaikka se onkin vielä pienimuotoista muun Eurooppaan verrattuna", Salasuo sanoo.

Myös Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio näkee, että jengitappeluissa on kyse ennen kaikkea sosiaalipoliittisista ongelmista.

"Katson tätä asiaa yksittäisten nuorten kautta, ja sen perusteella voin sanoa, että elämän suunnan ja järkevän tekemisen puuttuminen selittää valtaosaa nuorten sosiaalisista ongelmista", Laitio sanoo.

Laitio muistuttaa, että Helsingin vieraskielisistä nuorista 23 prosenttia on koulutuksen ja työn ulkopuolella, kun suomenkielisten keskuudessa luku on runsaat 4 prosenttia. Hänen mielestään jengiongelman ratkaisu ei löydy maahanmuuttopolitiikasta, vaan kaupungin sisäisen eriarvoistumisen torjumisesta.

"Yksi tapa on se, että parannetaan lähiöitä eli nuorten arkiympäristöä ja varmistetaan nuorille maksuttomia ja edullisia harrastusmahdollisuuksia. Myös perheiden tukemisella on iso rooli."

Heidi Piiroinen HS
Heurekan puistossa puhkesi illalla 7. syyskuuta joukkotappelu, johon osallistui kymmeniä nuoria.
Heurekan puistossa puhkesi illalla 7. syyskuuta joukkotappelu, johon osallistui kymmeniä nuoria.

 

HS-työryhmä: Kaisa Hakkarainen, Laura Halminen, Ruut Tolonen

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat