Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Toimeentulotuen menot kasvavat rajusti Helsingissä

Helsingin toimeentulomenot asukasta kohden ovat yli kaksinkertaiset Turkuun verrattuna

Kaupunki
 
Rio Gandara
Talouden taantuma on lisännyt työttömyyttä, mikä kasvattaa toimeentulotuen saajien määrää.
Talouden taantuma on lisännyt työttömyyttä, mikä kasvattaa toimeentulotuen saajien määrää.

Suurten suomalaisten kuntien toimeentulotuen kustannukset ovat kasvaneet rajusti viime vuosina. Vuosina 2008–2013 kuuden suurimman kunnan toimeentulotuen menot lisääntyivät peräti 52,5 prosenttia asukasta kohden laskettuna. Helsingissä ja Vantaalla menot kasvoivat yli 60 ja Espoossa yli 70 prosenttia.

Menojen kasvun taustalla on talouden taantuma, joka on lisännyt työttömyyttä. Toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut nopeammin kuin kuntien asukasluvut.

Luvut käyvät ilmi kuuden suurimman kaupungin tekemästä vertailusta ja HS:n niiden pohjalta tekemistä laskelmista.

Kuuden suurimman suomalaisen kaupungin asukaskohtaisten toimeentulotuen kustannusten välillä on suuria eroja. Helsingissä jokaista kuntalaista kohden toimeentulotuen kustannukset ovat lähes 280 euroa, mutta Turussa vain 136 euroa.

Erot johtuvat valtaosin pääkaupunkiseudun suurista asuinkustannuksista, sanoo Helsingin kaupungin toimeentulotuen maksupäällikkö Anne Qvist.

Esimerkiksi Helsingissä yhden ihmisen kohtuullisiksi asumismenoiksi katsotaan 650 euroa, kun Turussa vastaava summa on yli 200 euroa pienempi.

"Helsingissä on myös paljon yksinäisiä ihmisiä toimeentulotuen saajina. Kun ihminen elää yksin, kustannustaso on korkeampi ja toimeentulotuen perusosa henkeä kohden on suurempi kuin useamman ihmisten talouksissa", Qvist sanoo.

Qvistin mukaan toimeentulotuen menojen kasvu on jatkunut Helsingissä tänä vuonna.

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuen menot olivat viime vuonna yhteensä noin 360 miljoonaa euroa.

Suomen taloudessa tapahtui selkeä käänne huonompaan vuonna 2008. Etenkin työttömyyden pitkittyessä työttömät joutuvat turvautumaan viimesijaiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.

Tilapäiseksi tarkoitetusta tuesta tuleekin usein pitkittynyt tuki. "Toimeentulotukiasiakkuuden pitkittyessä myönnetään tapauskohtaisesti myös tarveharkintaisia tukia enemmän, mikä lisää kustannuksia. Asiakkuuden pitkittyessä toimeentulotukea myönnetään useisiin eri tarpeisiin", Qvist kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että harkinnanvaraista toimeentulotukea myönnetään esimerkiksi uusien silmälasien hankintaan, kun vanhat ovat menneet rikki.

"Tilanne on huolestuttava", kuvailee Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo toimeentulotuen saajien määrän kasvua.

Helsingissä toimeentulotukea sai viime vuonna 65 000 ihmistä, mikä on yli kymmenen prosenttia koko väestöstä. Vantaalla ja Tampereella osuus on samaa luokkaa.

Hiilamo oli jäsenenä sosiaaliturvaa pohtineessa Sata-komiteassa, jonka oli tarkoitus uudistaa sekavaa järjestelmää.

Komitean vuonna 2009 tekemät ehdotukset heitettiin lopulta pääosin romukoppaan. Hiilamon mielestä Suomessa pitäisi tehdä mittava perusturvaremontti.

Nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää Hiilamo kuvaa epäonnistuneeksi. "Kolmikantaan perustuva sosiaaliturvan valmistelun malli on tiensä päässä. Seuraava perusturvaremontti olisi laadittava niin, ettei valmisteluun päästettäisi mukaan saavutettuja etuja vartioivia työmarkkinajärjestöjä", Hiilamo sanoo.

1990-luvun alun lamassa osa työttömiksi jääneistä jäi pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Hiilamo pelkää, että nyt taantuma jättää samanlaisia jälkiä.

"Uudet työpaikat menevät jo työssä oleville, vastavalmistuneille tai ansioturvan saajille. Perusasteen koulutuksen saaneista työikäisistä vain alle puolet on työssä."

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat