Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita

Pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Kantasuomalaiset ovat alkaneet välttää niitä.

Kaupunki
 
Rio Gandara HS
Aino Aspiala seurasi kaksivuotiaan poikansa Aatu Junellin pyöräilyä sunnuntaina Itä-Pasilassa. Alueen asukkaista 22 prosenttia on vieraskielisiä.
Aino Aspiala seurasi kaksivuotiaan poikansa Aatu Junellin pyöräilyä sunnuntaina Itä-Pasilassa. Alueen asukkaista 22 prosenttia on vieraskielisiä. Kuva: Rio Gandara HS

Vieraskieliset asukkaat keskittyvät pääkaupunkiseudulla tietyille asuinalueille. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lähes kolmekymmentä aluetta, joiden asukkaista yli viidennes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

"Kehitys on jyrkkä ja erittäin nopea", kuvaa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara maahanmuuttajien määrän kasvua.

Vieraskielisten määrässä on rajuja alueellisia vaihteluita. Pääkaupunkiseudulla on lähes viisikymmentä aluetta, joissa vieraskielisiä on alle viisi prosenttia koko väestöstä.

Sunnuntaina HS kertoi, mitkä ovat suurimpia vieraskielisiä ryhmiä pääkaupunkiseudulla. Kielikarttaa hallitsi ylivoimaisesti venäjä.

Vaattovaara on tutkinut muuttoliikettä, maahanmuuttajien määrän kasvua ja sosiaalisen eriytymisen vaikutuksia jo 15 vuoden ajan. Hänen mukaansa kehitys on Suomessa maailman mittakaavassakin nopeaa.

1990-luvun alussa ulkomaalaisia oli Suomessa vain puoli prosenttia väestöstä mutta vuonna 2013 lähes neljä prosenttia. Helsingin asukkaista maahanmuuttajia on Tilastokeskuksen mukaan yli kahdeksan prosenttia.

"Yleensä tällaiset muutokset ja niitä seuraavat vaikutukset kaupunkirakenteeseen tapahtuvat hitaasti. Meillä on Suomessa käsissämme erikoinen tilanne, joka tuo valtavia haasteita."

Maahanmuuttajat ovat asettuneet pääkaupunkiseudulla alueille, joissa asukkaiden tulotaso on keskimääräistä pienempi ja joissa on normaalia enemmän sosiaalisia ongelmia.

Tämä herättää huolta alueiden eriytymisestä. Rajalinjat kulkevat entistä useammin kaupungin sisällä, ei kaupunkien välillä.

Vaattovaara havaitsi yhdessä kollegoidensa Katja Vilkaman ja Hanna Dhalmannin kanssa tekemässään tutkimuksessa, että kantasuomalaiset alkavat vältellä alueita, joissa maahanmuuttajien määrä on yli kaksikymmentä prosenttia väestöstä.

Vantaan Länsimäessä ja Helsingin Meri-Rastilassa vieraskielisiä on jo yli 30 prosenttia.

"Alueilla, joiden asukkailla on jo ennestään ongelmia, riskit konflikteihin maahanmuuttajien kanssa kasvavat. Nyt on vielä erityisen huono ajankohta. Taloudellisesti heikkoina aikoina ei olla niin suvaitsevia, ja riski on, että etsitään syntipukkeja."

Vaattovaara kertoo kyselytutkimuksesta, joka oli suunnattu korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille Suomessa. Joukossa oli alansa huippuja, joiden osaaminen kelpaa hyvin yrityksille.

"Nämä huippuosaajat kertoivat, että jos et osaa suomea, niin esimerkiksi asunnon saaminen on erittäin vaikeaa. Mikä tilanne sitten mahtaa olla vaikkapa pakolaistaustaisella maahanmuuttajalla? Nämä ovat kansakunnan kokoisia kysymyksiä."

Erilaiset lähiöiden piristysprojektit eivät Vaattovaaran mukaan ratkaise ongelmia tai estä alueiden eriytymistä.

"Jos kohennetaan yhtä aluetta, niin ongelmat yleensä vain siirtyvät muualle. Tärkeintä on tehdä mahdollisimman hyvää kansallista sosiaalipolitiikkaa."

HS:n selvitys vieraskielisten määrästä eri asuinalueilla on tehty Tilastokeskuksen lukujen pohjalta. Aineiston on kerännyt Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori.

Tietosuojan takia tilastoista on poistettu alle sadan asukkaan alueet sekä ne, joissa suurimpaan vieraskieliseen ryhmään kuuluvia on alle kymmeneen.

 

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat