Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ministeriö kaavailee: hyvätuloiset ulos valtion rahoittamista vuokra-asunnoista

VM harkitsisi vuokralaisten tulojen tarkistamista. Sopimuksista saattaa tulla määräaikaisia.

Kaupunki
 
Laura Oja HS
Kaisa Puuronen on enemmän kuin tyytyväinen Helsingin kaupungin asuntoon Kampissa. Ikkunasta näkyy Ressun peruskoulu, jonne Misko-pojalla on lyhyt matka.
Kaisa Puuronen on enemmän kuin tyytyväinen Helsingin kaupungin asuntoon Kampissa. Ikkunasta näkyy Ressun peruskoulu, jonne Misko-pojalla on lyhyt matka. Kuva: Laura Oja HS
Tausta

Seuraava hallitus päättää uudistuksista

Hallitus päätti vuoden 2013 kehysriihessä, että asumisen tukipolitiikkaa pitää selvittää.

Ympäristöministeriö teetätti selvityksen siitä, minkälaisia ihmisiä valtion tukemissa tavallisissa vuokra-asunnoissa elää ja minkälaiset tulot heillä on.

Syksyllä 2014 valtiovarainministeriö teki muistion asuntomarkkinoiden ongelmista, joita on erityisesti Helsingin seudulla.

Sen perusteella ministeriö laati suuntaviivat uudistukselle.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan työryhmä julkistaa ehdotuksen toimenpiteistä ensi viikolla.

Lopullinen päätösten teko jää huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle.

Fakta

Valtion tukea puolelle vuokra-asunnoista

 Helsingissä on 330 000 asuntoa. Niistä on 165 000 vuokra-asuntoja.

 Vuokra-asunnoista lähes puolet eli 84 000 on rakennettu valtiolta saaduilla tuilla ja rahoituksella.

 Helsingin kaupunki omistaa lähes 50 000 vuokra-asuntoa. Se perii vuokraa keskimäärin 10,7 euroa neliöltä.

 Loput eli 34 000 asuntoa omistavat useat yleishyödylliset yhteisöt.

 Monet niistä ottavat omalle pääomalleen nykyisen lain salliman kahdeksan prosentin tuoton. Keskivuokrat ovat 15,4 euroa neliöltä.

Kun on kerran saanut valtion tuella rakennetun vuokra-asunnon, tuloja tai varallisuutta ei tarkisteta myöhemmin – vaikka tulot kasvaisivat.

Valtiovarainministeriö (VM) on pohtinut muutoksia nykyisiin asumisen tukiin, sillä ne eivät ministeriön mukaan mene niitä eniten tarvitseville. Harkinnassa on, pitäisikö vuokrasopimuksista tehdä määräaikaisia. Näin tulot tarkistettaisiin vaikkapa kerran viidessä vuodessa. Ehdotuksia on tulossa ensi viikolla.

Lähes kuusi prosenttia vuokralaisista kuuluu parhaiten ansaitsevaan viidennekseen, kertoo ympäristöministeriön tuore raportti. Ankara pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä on johtanut siihen, että vuokralaiset pysyvät kaupungin asunnoissa jopa vuosikymmeniä.

Raportin mukaan vain noin yhdeksän prosenttia vuokralaisista vaihtuu vuosittain, kun muualla maassa luku on lähes 33 prosenttia.

Suuri osa vuokralaisista on toki pienituloisia ja tavallisia lapsiperheitä kuten Arabianrannan Muotoilijankatu 20:ssa, jossa asuu paljon kolmi- ja nelikymppisiä. Siellä asuu myös Titta Salmisen, 38, kolmilapsinen perhe.

Kätilö Salminen ja hänen mainosalalla työskentelevä miehensä muuttivat viisi vuotta sitten VVO:n vuokrakaksiosta Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Hekan neljään huoneeseen ja keittiöön.

"Saimme isomman asunnon ja vuokra putosi 300 euroa", Salminen kertoo.

Hän muistaa yhden naapureista ostaneen paritalon puolikkaan Oulunkylästä. Muutoin lapsiperheet yrittävät hakeutua talon isompiin asuntoihin.

Vuokrien ero johtuu siitä, että nykyisten säädösten mukaan VVO saa ottaa vuokrataloon panemalleen omalle pääomalle kahdeksan prosentin tuoton.

Tämän vuoksi valtion rahoitukseen antama tuki ei ministeriön mielestä siirry asukkaille. Helsingin kaupunki ei peri asukkailta tuottoa juuri ollenkaan.

VVO:n ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen perimä keskivuokra on 15,4 euroa neliöltä. Kaupunki perii omistamistaan asunnoista vuokraa keskimäärin vain 10,7 euroa neliöltä.

Titta Salminen uskoo, että 1 250 euron kuukausivuokran ja 109 neliön asunto pysyy pitkään perheen kotina. "Samankokoinen omistusasunto Arabianrannassa maksaa yli 500 000 euroa eli tarvitsisimme lottovoiton."

Helsingin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo myöntää, että varsinkin hyvillä asuinalueilla kuten Arabianrannassa, Katajanokalla, Ruoholahdessa, Lauttasaaressa ja Kampissa vuokratalojen väki ei vaihdu tiuhaan.

Idän ja pohjoisen lähiöissä vaihtuvuus on taas suuri.

"Jos vuokrasopimuksista tulisi määräaikaisia, se lisäisi turvattomuutta. Samalla rikkoontuisi alemman keskiluokan ja huonommin toimeen tulevien sosiaalinen sekoittaminen. Tämä kasvattaisi jopa slummiutumisen riskiä", Leijo sanoo.

Hänen mielestään suurin ongelma on se, että valtion rahoittamien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottaminen on jäänyt pelkästään kaupunkien harteille.

"Tuotanto romahti viime vuonna Helsingissä, ja uusia valmistui vain 430", Leijo kertoo.

Siksipä vuokralaisten elämän käänteitä ei juuri pystytä huomioimaan niin kuin kävi Kaisa Puurosen, 34, ja hänen entisen miehensä erotilanteessa.

Pari asui poikansa Miskon, 5, kanssa Kampissa.

"Mies odotti neljä kuukautta kaupungin asuntoa. Kun mitään ei kuulunut, hän muutti yksityiselle vuokralle", hän kertoo.

Teolliseksi muotoilijaksi kouluttautuva jäi 77 neliön kolmioon 955 euron vuokralla.

Opintovapaalla hän saa myös asumistukea. "Koen olevani onnekas, koska elinkustannukseni jäävät kuitenkin kohtuullisiksi."

Juuri asumistukiin olisi valtiovarainministeriön mielestä panostettava nykyistä enemmän. Silloin tuki menee sitä aidosti tarvitsevalle asukkaalle ja liikkuu hänen mukanaan.

Laura Oja
Titta Salmisen viisihenkisen perheen koti on Helsingin kaupungin vuokratalossa Arabianrannassa.
Titta Salmisen viisihenkisen perheen koti on Helsingin kaupungin vuokratalossa Arabianrannassa.

 

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat