Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingin suurmoskeija ja sen arabirahoitus kiristävät muslimien välejä

Persianlahden arabimaista tulossa oleva moskeijan rahoitus pelottaa osaa Helsingin muslimijohtajista. Sunnien ja shiiojen välillä on jo ollut yksittäisiä vihan purkauksia.

Kaupunki
 
Markus Jokela / HS
Helsinkiläisen shiiayhteisön kulttuurisihteeriä Madjid Bahmanpouria (vas.) ja sunnipuheenjohtajaa Mohammed Hussein Omeria ei saatu yhteiseen valokuvaan. Siksi heidät on kuvattu erikseen.
Helsinkiläisen shiiayhteisön kulttuurisihteeriä Madjid Bahmanpouria (vas.) ja sunnipuheenjohtajaa Mohammed Hussein Omeria ei saatu yhteiseen valokuvaan. Siksi heidät on kuvattu erikseen. Kuva: Markus Jokela / HS

Helsinkiin viritelty suurmoskeija hämmentää ja huolettaa pääkaupunkiseudun muslimiyhteisöissä. Osaa muslimeista pelottaa, että suurmoskeijan tulo vahvistaisi ääriajattelua Suomessa.

Kyse on sunni- ja shiiamuslimien vastakkainasettelusta, jota esimerkiksi Syyrian sota ja äärijärjestö Isisin toiminta näyttävät kärjistävän Suomessakin.

Eniten epäilyksiä herättävät salamyhkäisyys jopa yli sadan miljoonan euron moskeija- ja konferenssikeskuksen rahoittamisessa sekä hankkeen valmistelu muutaman ihmisen voimin.

Hanketta johtava Ilari Rantakari on ilmoittanut päärahoittajaksi Bahrainin kuningashuoneen (HS 18. 7.). Bahrain on Rantakarin mukaan lupautunut hankkimaan rahaa myös muista Persianlahden maista (HS 25. 7.).

Jukka Gröndahl HS
Kurdijohtaja Welat Nehriä (kesk.) arveluttaa moskeijarahoituksen tulo Persianlahdelta. Kuvassa myös Ronahi Nerhi (vas.) ja Majid Hakki.
Kurdijohtaja Welat Nehriä (kesk.) arveluttaa moskeijarahoituksen tulo Persianlahdelta. Kuvassa myös Ronahi Nerhi (vas.) ja Majid Hakki.

Valtaosa HS:n haastattelemista muslimijohtajista vierastaa Bahrainia rahan järjestäjänä.

"Tällainen arabimaiden rahoittama moskeija ei edusta kaikkia muslimeja. Moskeijan edustama islam on aina rahoittajamaiden näkemyksen mukainen", sanoo Suomen kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri.

Myös kurdit ovat osallisia Syyrian, Isisin ja nyt myös Turkin välisissä taisteluissa.

Muslimijohtajia oudoksuttaa, ettei suurin muslimitoimija Suomen islamilainen neuvosto (Sine) ole valmisteluryhmässä.

Hanketta ei ole puitu avoimesti yhteisöjen kesken, vaan sitä ajavat kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtajana Rantakari sekä Suomen muslimiliittoa ja Suomen musliminaisia johtava Pia Jardi.

Fakta

Suomessa on 65 000 muslimia, joista shiioja noin 10 000

 Suomessa on Siirtolaisuusinstituutin arvion mukaan noin 65 000 muslimia. Valtaosa heistä on sunneja.

 Shiiat ovat merkittävä vähemmistö. Heitä on helsinkiläisen Resalat-yhdyskunnan arvion mukaan noin 10 000.

 Arviolta puolet muslimeista asuu pääkaupunkiseudulla. Tilastoa ei ole.

 Jako sunneihin ja shiioihin perustuu historialliseen uskonnolliseen näkemyseroon. Nykyisin ristiriidat liittyvät usein valtataisteluun ja sotiin esimerkiksi Irakissa, Iranissa ja Syyriassa.

 Salafismi on konservatiivinen islamintulkinta. Se on sunnilaisen maailman johtomaan Saudi-Arabian virallinen uskonnollinen ideologia.

 Salafismista on noussut ääriliikkeitä, kuten al-Qaida ja Isis. Salafismia levittävät muutkin Persianlahden maat.

Oikaisu 1.8. klo 9.53: Suomessa on noin 65000 muslimia, joista shiioja on noin 10000. Otsikossa kerrottiin aiemmin, että kaikki loput Suomen muslimit olisivat sunneja. Suomessa on myös muita kuin sunni- ja shiiamuslimeja.

Sinen jäsenjärjestön Somaliliiton puheenjohtajalle Arshe Saidille Muslimiliitto "ei ole ollenkaan tuttu".

"Olisi hyvä saada Helsinkiin moskeija. Se kuitenkin vaatii taloudellisesti paljon, eikä suunnitteluun riitä muutama ihminen", Said sanoo.

Said kertoo kysyneensä hankkeesta eri moskeijoista: "Eivät he tienneet siitä ollenkaan."

Erityisesti shiioja huolettavat rahoittaja Bahrainin poliittiset kytkennät Saudi-Arabiaan ja sen kautta salafismiin. Siitä nousee sunnilainen ääri-islamilaisuus. Isis on sunnilainen äärijärjestö.

"Miksi suurmoskeijaa pitää valmistella salassa? Tässä ei ole kyse shiiojen ja sunnien väleistä vaan valtataistelusta, jossa salafistit yrittävät houkutella sunneja mukaansa", kuvaa shiialaisen Resalat-yhdyskunnan kulttuurisihteeri Madjid Bahmanpour.

Useat HS:n haastattelemat shiiamuslimit kertovat kiristyneen tilanteen jo johtaneen väkivaltaisiin välikohtauksiin pääkaupunkiseudulla.

Nuorten värvääminen Isisin riveihin on heidän mukaansa yhä avoimempaa. He eivät halua esiintyä julkisesti nimellään, koska kertovat pelkäävänsä kotiensa ja perheidensä häirintää.

Tästä on kyse

Tästä on kyse: Helsingin suurmoskeijaa on esitelty kaikkien muslimien yhteisenä

 Helsingin suurmoskeijalle on ollut esillä kolme paikkaa: Hanasaari, Verkkosaari ja Itä-Pasila.

 Hanke on alkutekijöissään, eikä tonttivarausta ole (HS 25. 7.).

 Vastuumies Ilari Rantakari on esittänyt hankkeen kaikkien muslimien yhteisenä. Sitä ei kuitenkaan ole esitelty laajasti.

"Suomessa on jo moskeijoita, joissa on ääriajattelua. Valitettavasti ääriliikkeiden rahoitus tulee näistä maista. Miten valtio pystyisi valvomaan suurmoskeijaa, ettei ääriajattelu pääse kasvamaan?" Nehri kysyy.

Huoli ei ole aiheeton, sanoo komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista. Suomessa islam on hänen mukaansa tiiviisti kytköksissä kansainvälisiin toimijoihin.

"Meillä on havaintoja yksittäistapauksista, joissa sunnit ovat suhtautuneet hyökkäävästi shiioihin. Hyökkääjät ovat kokeneet shiiat vääräuskoisiksi", Heinonen kuvaa.

Suomesta on suojelupoliisin mukaan lähtenyt yli 60 ihmistä Isisin hallitsemille alueille Syyriaan ja Irakiin. "Tunnistamme, että on ääriajattelua, joka pahimmillaan aiheuttaa vahingollisia tekoja", Heinonen sanoo.

Suurmoskeijalle tarvitaan uskonnollinen johtaja eli imaami. Rantakari on kertonut Bahrainin olevan halukas rahoittamaan imaamien koulutusta Suomessa.

"Imaami varmasti nostaa esiin sen, kuinka radikaalin ajattelun mukaan hänet on koulutettu. Koulutus ei voi olla vaikuttamatta siihen, kuinka hän opettaa suhtautumaan vaikka shiioihin ja sunneihin", Heinonen arvioi.

Pääkaupunkiseudun sunniyhteisön ja Sinen johtaja Anas Hajjar kiistää jyrkästi, että sunnimoskeijoiden henkilökunta tukisi ääriajattelua tai Isisin joukkoihin lähtemistä.

Artikkeliin liittyvät

"Jos joissain moskeijoissa on ihmisiä, jotka yrittävät tuoda esiin ääri-islamia tai ovat osallistuneet taisteluihin, moskeijasta vastaavat eivät ole tietoisia tästä vaan yrittävät estää sitä."

Suomessa shiioja on jätetty ulkopuolelle esimerkiksi eri uskontokuntien Uskot-foorumista ja Rantakarin vetämistä ulkoministeriön tapaamisista.

Shiioja ei ole kutsuttu paikalle tai kutsuminen on ollut satunnaista. Shiiat ovat samojen ristiriitojen takia jääneet pois Sinestä, Madjid Bahmanpour kertoo.

"Se voi olla osin tarkoituksellista, mutta mukana on myös tietämättömyyttä. Aina ei ole ymmärretty, että olisi joka tapauksessa hyvä kutsua mukaan väkeä laajapohjaisemmin kuin aina samat ihmiset", kuvaa uskontojen väliseen keskusteluun erikoistunut pastori Heidi Rautionmaa.

Suurin houkutin suurmoskeijahankkeessa näyttää olevan raha. Hajjar kertoo, että Helsinkiin on haluttu moskeijaa myös Sinen nimissä, mutta rahoitusta tai sopivaa maata ei ole ollut.

"Eivät Sinen tahot ole pimennossa, mutta asia on pidetty vielä salassa. Tähän tarvitaan säätiö, jonka perustaminen vie aikansa", Hajjar perustelee.

Suomen toiseksi vanhimman moskeijan, Suomen islamilaisen yhdyskunnan, puheenjohtaja Mohammed Hussein Omer kertoo, että heillä vuosia vireillä ollut moskeijahanke on jumiutunut rahanpuutteeseen.

"Rahan on tultava ulkomailta. Muslimit ovat Suomessa köyhiä, eikä ole monta miljoonaa moskeijaan", Omer sanoo.

Omerin yhdyskunta ei ole ollut hankkeen valmistelussa. "Onko tämä suurmoskeija huhu, vai onko se totta?" Omer kysyy.

Katja Kuokkanen HS
Mellunkylä/Kamppi

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat