Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingin ykköspoliitikon pelko: Helsinki ja Uusimaa elättävät jatkossa liikaa muuta Suomea

Helsingin kaupungin­hallitusta johtavan Tatu Rauhamäen (kok) mielestä Uudellemaalle pitäisi perustaa kaksi itsehallintoaluetta yhden sijaan. Hän pelkää, että muu Suomi käy jatkossa liikaa ”Suomeen hyvinvointia tuottavan alueen kukkarolla”.

Kaupunki
 
Juhani Niiranen / HS
Helsingin kaupunginhallitusta johtava Tatu Rauhamäki (kok) ehdottaa, että Uudellemaalle luotaisiin kaksi itsehallintoaluetta yhden sijaan. ”Vahvan itsehallintoalueen luominen olisi siedettävä kompromissi.”
Helsingin kaupunginhallitusta johtava Tatu Rauhamäki (kok) ehdottaa, että Uudellemaalle luotaisiin kaksi itsehallintoaluetta yhden sijaan. ”Vahvan itsehallintoalueen luominen olisi siedettävä kompromissi.” Kuva: Juhani Niiranen / HS
Fakta

Keskustan pitkällinen tavoite

 Keskusta on halunnut Suomeen maakuntahallintoa jo pitkään.

 Itsehallintoalueille valitaan vaaleilla valtuustot. Hallinto saa todennäköisesti verotusoikeuden.

 Selvitysmies Lauri Tarasti selvittää itsehallintoalueiden tehtäviä.

Helsingin asioissa suurinta valtaa käyttävä poliitikko Tatu Rauhamäki (kok) saapuu HS:n haastatteluun kädet ylhäällä.

Helsingin kaupunginhallitusta johtava Rauhamäki on halunnut liittää Helsingin, Espoon ja muut pääkaupunkiseudun suurimmat kaupungit toisiinsa jo vuosia.

Nyt toiveet on, jos ei kokonaan kuopattu, niin ainakin laitettu talviunille. Syynä ovat keskustalaisen pääministerin Juha Sipilän johtaman hallituksen aikeet luoda sote-uudistuksen yhteydessä Suomeen 18 itsehallintoaluetta.

”Todennäköisyys sille, että pääkaupunkiseudulla edettäisiin lähivuosina kohti kuntaliitoksia ovat marginaaliset”, sanoo Rauhamäki.

Sipilän hallituksen inspiroimana Rauhamäki on kehitellyt ajatusta, josta jopa Helsinki ja Espoo voisivat olla yksimielisiä. Palataan ajatukseen myöhemmin. Ensin on tiedettävä, mistä itsehallintoalueissa on kyse.

Hallituksen suunnittelemat itsehallintoalueet pohjautuvat nykyisiin maakuntarajoihin. Suunnitelma toisi Uudellemaalle itsehallinnon, johon kuuluisi 26 kuntaa ja 1,6 miljoonaa ihmistä. Alueesta tulisi asukasmäärällä mitattuna kolme kertaa suurempi kuin toisiksi suurimmasta alueesta Pirkanmaasta.

”Olen huolissani, että itsehallintoalueita tehdään pienimmän yhteisen nimittäjän, esimerkiksi Kainuun tai Keski-Pohjanmaan maakuntien, ehdoilla. Metropolialueen haasteet vaativat syvempää itsehallintoa”, hän sanoo.

Rauhamäen mielestä ongelmana Uudenmaan kattavassa hallinnossa olisi, ettei alueelta välttämättä löydy riittävästi tahtoa syventää yhteistyötä ja kehittää esimerkiksi metropolialueen liikennejärjestelmiä, kaavoitusta tai elinkeinopolitiikkaa.

”Pukkilan, Hangon ja Loviisan kaltaisten Uudenmaan reuna-alueiden ja tämän ydinseudun yhdistävät asiat ovat aika pieniä. Alueilla on enemmän erottavia kuin yhdistäviä tekijöitä.”

Nyt seuraa se ehdotus, jolle Rauhamäki toivoo myös Espoon tukea: Uusimaa pilkottaisiin kahteen itsehallintoalueeseen. Toisen osan muodostaisivat esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava sekä Sipoo ja toisen osan Uudenmaan loput kunnat.

”Tämä on nyt yritys nousta Helsinki-poterosta ylös. Toivon, että samaa tapahtuu Espoossa ja muuallakin. Vahva itsehallintoalue olisi siedettävä kompromissi vahvan kuntaliitoksen ja löyhän metropolihallinnon välillä.”

Helsingin seudun muodostamalle alueelle voitaisiin ottaa HSL:n jäsenkuntien lisäksi myös Tuusula ja Järvenpää, mikäli ne mukaan haluaisivat, Rauhamäki sanoo.

”Alue ei voi olla liian laaja. Muuten menetetään metropolialueen yhdistävät tekijät.”

Suomessa on puuhasteltu kuntarakenteen kanssa viimeisten kymmenen vuoden aikana tosissaan. On ollut Paras-hanketta ja Jyrki Kataisen (kok) hallituksen kovalla metelillä ajamaa kuntauudistusta.

Hankkeet ovat johtaneet valtavaan määrään selvityksiä, mutteivät juurikaan näkyviin tuloksiin.

Rauhamäki toivoo, että nykyinen hallitus saisi vietyä sote-uudistuksen ja itsehallintoalueita koskevan uudistuksen maaliin.

”Edellinen hallitus ei onnistunut sen enempää sote-uudistuksessa kuin kuntauudistuksessakaan. Tälläkin seudulla kaivauduttiin vain syvemmälle poteroihin. Nyt pitäisi saada yhteistyön lisäämiseen vauhtia.”

Itsehallintoalueiden rahoitus pohjautuu alustavien suunnitelmien mukaan verotukseen. Alueiden välisiä eroja tasataan jatkossakin valtionosuuksilla.

Esimerkiksi tänä vuonna Uusimaa on rahoittanut valtionosuuksien tasauksina muun maan toimintaa sadoilla miljoonilla euroilla.

Rauhamäki pelkää, että tilanne jatkuu samana.

”Helsinki ja Uusimaa maksavat varmasti jatkossakin ison osan muun maan hyvinvoinnista. Ilmassa on isoja riskejä sen suhteen, käydäänkö Suomeen hyvinvointia tuottavan alueen kukkarolla liiaksi.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat