Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kehärata kaksinkertaisti Vantaan asuntorakentamisen – ”valtion vetäytyminen raidehankkeista kiusallista”

Vantaan kaupunginjohtoa huolettaa valtion lipsuminen rahalupauksista

Kaupunki
 
Markus Jokela / HS
Nostokurjet hallitsivat maisemaa maanantaina Vantaan Kivistössä.
Nostokurjet hallitsivat maisemaa maanantaina Vantaan Kivistössä. Kuva: Markus Jokela / HS

Raiteisiin sijoitetut rahat alkavat näkyä tuhansina uusina asuntoina Vantaalla. Tuore yhteenveto kaupungin asuntotuotannosta paljastaa, että kesällä valmistuneen kehäradan vaikutus uusien asuntojen syntyyn on valtava.

Erityisen selvästi kehäradan vaikutus näkyy kaavoituksessa. Viime vuonna Vantaa kaavoitti asumiseen 336 000 neliötä, joista kehäradan varteen sijoittui 310 000 neliötä.

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ennakoi, että tänä vuonna asuinalueiden kaavoja valmistuu hiukan viime vuotta enemmän. Valtaosa tulee jälleen kehäradan varrelle.

”Vantaa pystyy täyttämään kahden vuoden tavoitteet pelkästään kehäradan kohteilla”, Penttilä sanoo.

Kehärata näkyy myös toteutuneissa hankkeissa. Vantaalle valmistui vuoden 2015 aikana 2 600 uutta asuntoa. Tänä vuonna niitä valmistuu jo 3 100. Ennen kehäradan valmistumista Vantaalle syntyi likimäärin 1 600 asuntoa vuodessa.

Merkittävää on, etteivät uudet asunnot ole pelkästään julkisilla varoilla tuettua tuotantoa, vaan raideinvestointi on saanut yksityisen rahan liikkeelle. Monipuolisen asuntotuotannon määrälliset ja laadulliset tavoitteet täyttyvät.

Penttilän mielestä kehäradan ja asuntotuotannon virkistymisen yhteys on niin päivänselvä, että sen pitäisi näkyä uusien liikennehankkeiden suunnittelussa.

”Tätä taustaa vasten on kiusallista, että valtio on nyt vetäytynyt antamistaan liikenneinvestointien lupauksista”. Penttilä kritisoi.

Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat syksyn aikana yrittäneet neuvotella uudesta mal-sopimuksesta maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeisiin. Nykyinen mal-sopimus päättyy vuoden vaihteessa.

Penttilän mielestä sopimuskäytäntö on osoittautunut menestykselliseksi. Sopimuksen ideana on, että alueen kunnat kaavoittavat asuntoja, ja vastapalveluksena valtio osallistuu isojen liikenneurakoiden kustannuksiin.

Edellinen hallitus yritti jopa vauhdittaa seudun asuntotuotannon kaavavarantoa 25 prosentilla. Valtion liikennevaroja piti herua muun muassa Raide-Jokeriin ja Pisararataan.

”Eihän kukaan ole vuoden takaista sopimusta sanonut irti, mutta valtio ei vain ole osoittanut rahaa liikennehankkeisiin. Olisi suotavaa, että valtionkin puolella sana pitäisi.”

Seuraava tarkastelupiste on maaliskuussa, kun maan hallitus kokoontuu neuvottelemaan seuraavien vuosien rahankäytön päälinjoista eli budjettikehyksestä.

Espoo on jo saanut rahaa länsimetron ja sen jatkeen rakentamiseen. Lähivuosikymmeninä metron varrelle on odotettavissa jopa 100 000 uutta asukasta.

”Me emme rakenna metroa, rakennamme sitä mitä metro mahdollistaa”, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoi marraskuussa (HS 29.11.).

Kehäradan vaikutus alkoi näkyä Vantaan kaavoitustilastoissa jo hyvissä ajoin ennen radan valmistumista.

Kehäradan uudet asemat esittäytyvät
Kehäradan uudet asemat esittäytyvät
Kehäradan kaikki uudet asemat ovat nyt käytössä, kun viimeisimpänä perjantaina avautui Helsinki-Vantaan lentokentän rautatieasema. Katso HS:n video, miltä 18 kilometrin kehärata näyttää kuljettajan silmin, ja millaisia ovat Vehkalan, Kivistön, Aviapoliksen, Lentoaseman ja Leinelän asemat. Kuvaus ja leikkaus: Jani Viskari HS.

Vuonna 2014 Vantaa kaavoitti 210 000 kerrosneliötä eli ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kaupunki pääsi vanhan mal-sopimuksen tavoitteisiin.

Penttilä arvioi, että ilman kehäradan tapaista isoa joukkoliikenneinvestointia Vantaa olisi saanut liikkeelle vain puolet nykyisestä asuntomäärästä vuosittain.

Vaikka asuntorakentamista varten kaupungin on sijoitettava verovaroja teihin, viemäreihin ja kaapelivetoihin, se on silti Vantaalle tuottoisaa. Kaupunki keräsi viime vuonna noin 37 miljoonan euron myyntivoiton tonttikaupoilla. Budjettitavoite tälle vuodelle on 32 miljoonaa euroa.

Takavuosina budjettitavoitteiden ylityksestä kertyneet rahat on rahastoitu. Viime vuonna myyntivoittoja on päätetty käyttää kaupungin talouden tasapainottamiseen.

Pekka Elomaa
Asuntorakentamista Tikkurilan keskustassa loppuvuonna 2014.
Asuntorakentamista Tikkurilan keskustassa loppuvuonna 2014.
Markus Jokela / HS
Nostokurjet hallitsivat maisemaa maanantaina Vantaan Kivistössä.
Nostokurjet hallitsivat maisemaa maanantaina Vantaan Kivistössä.
Pekka Elomaa
Asuntorakentamista Tikkurilan keskustassa loppuvuonna 2014.
Asuntorakentamista Tikkurilan keskustassa loppuvuonna 2014.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat