Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingistä visioitiin siltaa Tallinnaan jo 1800-luvulla – suunnitelma paljastui teekkarihuumoriksi

Helsingin ja Tallinnan välille on haaveiltu maayhteyttä 1800-luvulta lähtien – innokkaimmin hanketta ovat puuhanneet Eurooppaa kohti tähyävät ”tunnelimiehet”

Kaupunki
 
Polyteekkarimuseon arkisto
Opiskelijalehti ehdotti vuonna 1871, että Tallinnan ja Helsingin välille rakennettaisiin silta, jota ilmapallot kannattelisivat.
Opiskelijalehti ehdotti vuonna 1871, että Tallinnan ja Helsingin välille rakennettaisiin silta, jota ilmapallot kannattelisivat. Kuva: Polyteekkarimuseon arkisto

Päiväys on vuodelta 1871 ja piirroksen yläpuolella lukee ”Bro mellan H:FORS och REVAL”.

Bro tarkoittaa siltaa, H:FORS Helsinkiä ja Reval on Tallinnan entinen nimi. Tässä on siis 1800-lukulainen todiste siitä, että Helsingin ja Tallinnan välille on kaavailtu maayhteyttä jo 140 vuotta sitten.

Piirtäjällä on tosin ollut vähän kieli poskessa. Riippusillan keskiosa pysyy ilmassa valtavien ilmapallojen avulla.

Jules Vernen tieteiskirjallisuuden mieleen tuova piirros on julkaistu alunperin suomalaisten teknisen alan opiskelijoiden Kamrat-lehdessä.

”Se taitaa olla oman aikansa teekkarihuumoria. Mutta tästäkin näkee, ettei idea Tallinnan ja Helsingin yhdistämisestä tosiaan ole mikään uusi juttu”, historiantutkija Panu Nykänen sanoo.

Vuosien saatossa haave sillasta on vaihtunut haaveeksi tunnelista. EU:n komissio ratkaisee kesäkuussa, antaako se rahoitusta Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin jatkoselvitykselle.

Mutta kuka keksi, että Tallinnan ja Helsingin välille voisi rakentaa junatunnelin?

Yksi varhaisimmista viitteistä löytyy Ilta-Sanomien arkistosta. Lehden mielipidepalstalla on julkaistu vuonna 1989 Suomi–Viro-ystävyysseuran silloisen puheenjohtajan Ilkka Valtakarin kirjoitus, jossa Valtakari uumoilee, että Suomenlahden ali rakennetaan vielä joskus tunneli Englannin kanaalin tapaan.

”Helsinki—Tallinna-kaksoiskaupungin suunnittelulle tunneliselvitys olisi tukeva pohja”, Valtakari kirjoittaa.

Aktiivisimmin kaksoiskaupunkia ja junatunnelia ovat viime vuosikymmeninä edistäneet Helsinki-Tallinna-ystävyysseuran jäsenet.

Martti Asunmaa oli se, jonka ansiosta yhteistyö tunnelin eteen alkoi”, Väinö Castrén, seuran pitkäaikainen aktiivi, kertoo.

Helsingin kaupunginhallituksen silloinen varapuheenjohtaja Asunmaa tutustui Tallinnan kaupungin henkilöstöön 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Viron itsenäistyttyä Asunmaa perusti Helsinki–Tallinna-seuran ja alkoi ajaa naapurikansojen pääkaupunkeja yhteen.

”Asunmaa kysyi minulta, että miten Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunki voisi syntyä. Sanoin, että junatunneli on ainoa mahdollisuus. Junalla on mahdollisuus matkustaa Tallinnaan puolessa tunnissa”, Castrén sanoo.

Pian tunnelia suunnittelemaan perustettiin oma yhdistys.

”Siinä oli ajatusta Suomen heimon yhteydestä Viroon – kansaperheiden yhdistämisestä”, Castrén sanoo.

”Ja oli myös vanhaa tulenkantajien ajatusta: ikkunat auki Eurooppaan. Rautatietunneli yhdistäisi Suomen uudella tavalla Eurooppaan. Se olisi Suomen kansantaloudelle valtavan tärkeää.”

Aluksi suomalaisten Viro-aktiivien suuret suunnitelmat saivat jäätävän vastaanoton. Tunnelia pidettiin utopistisena haihatteluna jopa muiden Helsinki-Tallinna-seuran jäsenten parissa.

Seuran nykyinen puheenjohtaja Seppo Kannelsuo muistelee, että muutama jäsen olisi jopa eronnut seurasta tunnelisuunnitelmien vuoksi.

”Pelättiin, että seuran maine menee, kun tämmöisiä esitetään”, Kannelsuo kertoo.

Ennen kaikkea kyse oli rahasta. Toteutuessaan Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli olisi maailman pisin merenalainen junatunneli, yli kolmekymmentä kilometriä pidempi kuin Englannin kanaalin alittava 50 kilometriä pitkä tunneli. Sellaisen kaivamisen ei uskottu olevan taloudellisesti mahdollista. Oli 1990-luvun alku, lama ja Suomella syli täynnä ongelmia.

Tunnelista innostuneet aktiivit eivät kuitenkaan luovuttaneet. Pidettiin seminaareja, lobattiin poliitikkoja, käytiin tutustumassa Tallinnaan, luotiin suhteita ja tehtiin selvityksiä.

Yli viidentoista vuoden ajan tunneliprojekti jäi kuitenkin pienen piirin puuhasteluksi.

”Kunnes sitten [Helsingin kaupunginjohtaja] Jussi Pajunen otti ’tunnelimiesten’ asian hoitaakseen vuonna 2007”, Castrén muistelee.

Pajunen on edistänyt tunnelihankkeen kannattavuuden selvittämistä yhdessä Tallinnan pormestari Edgar Savisaarin kanssa.

Jos rahat EU-komission toteutusselvitykselle saadaan, tunnelista tulee huomattavasti aiempaa vakavammin otettava hanke.

Se ei vielä tarkoita, että tunneli rakennettaisiin, mutta Asunmaalle, Castrénille ja muille ”tunnelimiehille” voitto olisi merkittävä.

”Silloin aluksi me oltiin vain sellainen hullu toisinajattelijoiden porukka”, Castrén sanoo ja hymyilee.

Juhani Niiranen / HS
Mika Horelli (vas.), Pekka Haavisto, Urmas Hallika, Usko Anttikoski, Väinö Castrén ja Esa Nurkka. Helsinki-Tallinna -seuran aktiivit kokoontuvat suunnittelemaan Tallinna-tunnelia.
Mika Horelli (vas.), Pekka Haavisto, Urmas Hallika, Usko Anttikoski, Väinö Castrén ja Esa Nurkka. Helsinki-Tallinna -seuran aktiivit kokoontuvat suunnittelemaan Tallinna-tunnelia.
Juhani Niiranen / HS
Väinö Castrén ja muut Helsinki-Tallinna -seuran aktiivit ovat kokoontuneet suunnittelemaan Tallinna-tunnelia.
Väinö Castrén ja muut Helsinki-Tallinna -seuran aktiivit ovat kokoontuneet suunnittelemaan Tallinna-tunnelia.
Juhani Niiranen / HS
Väinö Castrén ja muut ”tunnelimiehet” kokoontuivat viime viikolla pohtimaan junatunnelin tulevaisuutta Helsingin keskustassa sijaitsevaan kahvilaan.
Väinö Castrén ja muut ”tunnelimiehet” kokoontuivat viime viikolla pohtimaan junatunnelin tulevaisuutta Helsingin keskustassa sijaitsevaan kahvilaan.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!