Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Väitös: Hyväosaisen helpompi päästä toivekouluun Espoossa

Espoolaiset vanhemmat välttelevät sisäilmaongelmia ja kiusaamista mutta myös eliittiluokkia.

Kaupunki
 
Kimmo Räisänen
Jerry Molin ja hänen äitinsä Kirsi Forss miettivät parhaillaan pojan tulevaa kouluvalintaa. Urheilukoulu kiinnostaa, mutta niin myös kaverit ja lyhyt koulumatka.
Jerry Molin ja hänen äitinsä Kirsi Forss miettivät parhaillaan pojan tulevaa kouluvalintaa. Urheilukoulu kiinnostaa, mutta niin myös kaverit ja lyhyt koulumatka. Kuva: Kimmo Räisänen
Fakta

Näin ilmoittaudut kouluun

 Ilmoittautuminen ensimmäiselle luokalle on menossa, Espoossa 22.1. asti ja Helsingissä ja Vantaalla 27.1. asti. Tavallisin tapa ilmoittautua on Wilma.

 Helsingissä perheille on jo kerrottu osoitteen perusteella määräytyvästä lähikoulusta. Espoossa ja Vantaalla tämä tieto tulee myöhemmin keväällä.

 Vantaalla musiikkiluokkien haku meni jo, mutta muuten painotettuun opetukseen haetaan pääkaupunkiseudulla parhaillaan. Hakuajat vaihtelevat, mutta osa päättyy jo ensi viikolla. Painotettua opetusta alkaa 1., 3. ja 7. luokilla. Toissijaisena hakijana voi vielä loppukeväästä yrittää vaihtaa koulua muista syistä.

 Yläkouluun ilmoittautumista vaaditaan erikseen, jos lapsi pyrkii toiseen kouluun kuin hänelle jo on osoitettu.

Hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan perheen lapsella on Espoossa parhaat mahdollisuudet päästä perheen mielestä hyvälle luokalle koulussa.

Vaikka kuka vain voi pyrkiä esimerkiksi kieli- tai musiikkiluokalle, todellisuudessa yhteiskuntaluokka näkyy lapsen vaihtoehdoissa. Näin kertoo Sonja Kosusen ensi viikolla tarkistettava kasvatussosiologian väitöskirja, jossa hän on haastatellut vähän alle sataa kuudesluokkalaisen vanhempaa eri puolilta Espoota.

HS kertoi samasta tutkimusprojektista jo elokuussa.

Kuudesluokkalaisen Jerry Molinin perheessä yläkoulua mietitään juuri kuten lukuisissa muissakin perheissä. Tennistä tosissaan pelaavaa poikaa kiinnostaisi urheilupainotteinen koulu, mutta hän uskoo silti menevänsä lopulta lähikouluun.

”Urheilukoulu olisi kiva, mutta se on kaukana eikä sinne tule ketään kavereita.”

Espoossa perhe ei voi valita lapsen koulua varmasti muuttamalla tiettyyn osoitteeseen, koska kaupunki on jaettu oppilasalueisiin. Oppilaalle osoitettu lähikoulu ei siis ole aina lähin koulu, vaan vain jokin alueen kouluista.

Moni vanhempi pitää lyhyttä koulumatkaa ja tavallista luokkaa parhaana. Toisilla alueilla vanhemmille kelpaisi periaatteessa mikä vain oppilasalueen luokka – toisilla jopa saman koulun sisällä osalla luokista on huono maine. Erot perheiden välillä alkavat tulla esiin sitten, jos vanhemmat haluavat vältellä joitain luokkia.

Välttelyyn on tutkimuksen mukaan kaksi yleistä tapaa: pyrkiminen painotettuun opetukseen tai jo alaluokilla tehdyt kielivalinnat.

Espoolaisvanhempien käsitykset hyvästä ja huonosta luokasta eroavat monista kansainvälisistä tutkimuksista. Monikaan ei välttämättä halua lastaan eliittiluokalle – siis sinne, minne on vaikein päästä ja missä vanhempi uskoo sekä laadun että kilpailun olevan kovinta. Opetuksen tason eroistakaan ei puhuta yhtä paljon kuin muualla maailmassa.

”Perheet puhuvat lapsen hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä. Luokan maineen kannalta parasta on, jos se tunnetaan siitä, että siellä on aito nollatoleranssi kiusaamiselle”, Kosunen määrittelee .

Rauhattomuus ja esimerkiksi yläkouluikäisten päihteiden käyttö pelottavat vanhempia. Esiin nousevat myös sisäilmaongelmat.

Mistä erot lasten mahdollisuuksissa sitten johtuvat?

Osalle vanhemmista jo lapsen koulumatkojen maksaminen kauemmas on liikaa, mutta enemmän tutkimus tuo esiin sosiaalista pääomaa.

Koulutetuilla ja hyvätuloisilla vanhemmilla on usein laaja verkosto ihmisiä ympärillään ja paikallistuntemusta. He kuulevat koulujen eroista enemmän ja hahmottavat selkeämmin kuin monet, mihin lapsen on edes mahdollista pyrkiä. Kaikki huhut eivät ole totta, mutta tietokaan ei jakaudu tasaisesti.

”Jotkut sanoivat hämmentyneenä, että kuutosen keväällä tietylle luokalle haki merkillisen paljon lapsia, joiden isä oli töissä it-alalla.”

Hyväosaisen perheen vesa harrastaa usein paljon. Tämä ei ainakaan ole haitaksi soveltuvuuskokeissa.

”Jos testataan esimerkiksi taitoja musiikissa, vuosien harjoittelusta on etua”, Kosunen selventää. Pulma ei ole itse harrastaminen, vaan se, että perusopetuksessa valikoidaan oppilaita eri ryhmiin tämän perusteella. Voisiko ryhmiä sekoittaa, siis normaaliluokkia ja painotetun opetuksen luokkia?

Kosusen mielestä tilanne ei enää ole sama kuin takavuosina, kun painotetun opetuksen järjestelmä luotiin palvelemaan kaikkia lapsia. Vika ei ole vanhemmissa, jotka miettivät oman lapsensa parasta. Korkeimmin koulutetut vastaajat ovat monet itsekin huolissaan siitä, säilyykö peruskoulu reiluna.

”Vanhemmat eivät kannattaneet koulujen ranking-listoja, koska he arvelivat niiden johtavan kiihtyvään eriytymiseen. Tämä onkin kansainvälisten tutkimusten valossa valistunut arvio”, Kosunen sanoo. Tutkimustietoa aiheesta sietää hänestä miettiä tasa-arvon kannalta kunnissa ja kouluissa. Espoossa siitä ollaan hänen mukaansa oltu hyvin kiinnostuneita.

Jerry Molinin perheessä lopullista päätöstä ei vielä ole tehty.

Kimmo Räisänen
Kuudesluokkalainen Jerry Molin pelaa tennistä vähintään kolmesti viikossa, siihen päälle kisat ja pelailu isän kanssa muuten vain.
Kuudesluokkalainen Jerry Molin pelaa tennistä vähintään kolmesti viikossa, siihen päälle kisat ja pelailu isän kanssa muuten vain.

Äiti Kirsi Forss kertoo, että perhe tahtoisi tukea poikaa tämän harrastuksessa. Siksi urheilupainotteisesta koulusta Helsingissä on puhuttu. Toisaalta isosiskon käymä yläkoulu lähellä on hänen mielestään myös hyvä, ja alakoulusta Ymmerstassa on siirtymässä samaan paikkaan loistava kaveriporukka.

”Totta kai meille on tärkeää, että pojalla on syksyllä turvattu olo. Olisi hyvä, jos hänellä olisi myös tuttuja kasvoja ympärillään. Yläkouluun siirtyminen kun on iso muutos”, Forss miettii.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat