Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pyyn ja ruisrääkän suojelu uhkaa kaataa itämetron jatkon Östersundomiin

Kaupunki
 
Jussi Pajusen usko Östersundomiin ei horju
Jussi Pajusen usko Östersundomiin ei horju
Helsinki esitti kymmenen vuotta sitten vaatimuksensa Lounais-Sipoon liittämisestä pääkaupunkiin. Helsingin kaupunginjohtaja palasi nyt Sipooseen katsomaan, mitä maisemissa on tapahtunut. Toimittaja: Kimmo Oksanen HS, Kuvaus: Sami Kero HS, leikkaus: Esa Juntunen HS, grafiikka: Boris Stefanov HS.
Tästä on kyse

10 hiljaista vuotta

 Helsinki esitti valtioneuvostolle vuonna 2006, että Lounais-Sipoosta liitettäisiin alueita pääkaupunkiin. Hallitus hyväksyi liitoksen 2007 ja lainvoiman liitos sai 2009.

 Helsinkiin liitettiin 30 neliökilometriä maata lähinnä Sipoon Östersundomista sekä pala Vantaata. Alueelle valmistellaan osayleiskaavaa.

 Liitosalueen arvokas luonto on hidastanut ja vaikeuttanut Helsingin suunnitelmien toteutumista.

Uuden tytärkaupungin luominen Östersundomiin on Helsingille enemmän kuin vaikea ja monimutkainen synnytys. Sitä on pohjustettu jo vuosia.

Ensin tulivat vastaan muutamat ruisrääkät, kehrääjät ja pyyt, joille Natura-direktiivi vaatii suojelua. Varsin yleisille lintulajeille pitää rauhoittaa 170 hehtaaria pesimäalueeksi Salmenkalliossa, lähellä Helsingin ja Vantaan rajaa.

Tämän lisäksi Uudenmaan Ely-keskus pitää samojen tienoiden kasvipeitteisiä silikaattikallioita arvokkaina. Keskuksen mukaan ”merkittävän haitan kynnys ylittyy niidenkin osalta”.

Ely-keskus haluaa lisäksi varmistaa, ettei Natura-alueen eheyttä uhata.

”Miten määritellään riittävä eheys”, kysyy projektipäällikkö Ilkka Laine Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Salmenkallio on Laineen mukaan asumisen kannalta parhaita alueita Östersundomissa.

”Pahin vaihtoehto on, ettei Helsingin omistamille maille voida rakentaa ollenkaan”, Laine sanoo.

Tämä saattaa merkitä, että paikkaan kaavailtua 10 000 asukkaan tiivistä kaupunkipientalojen aluetta ei voida toteuttaa.

Silloin vaakalaudalle joutuu myös 650 miljoonaa maksava metron laajennus itään päin. Jos Itämetron linjausta joudutaan muuttamaan, käyttäjiä ei ehkä tule tarpeeksi, eikä itämetroakaan kannata rakentaa.

Metron jatkaminen itään on ajoitettu Helsingin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ) vuosiksi 2025–2040.

Jos raideyhteyttä ei saada, Östersundomista tulisi autokaupunki.

”Helsingin katuverkko ei kestäisi idästä tulevien autojen määrää”, Laine arvioi.

”Siitä syystä Östersundomin maat kannattaa jättää säästöön odottamaan tulevia sukupolvia”, hän lisää.

Helsinki on neuvotellut ongelmasta Vantaan ja Sipoon kanssa. Kaikki kolme valmistelevat yhteistä yleiskaavaa 39 neliökilometrin alueelle.

Asiaa on pyöritelty Ely-keskuksen, Uudenmaan liiton ja ympäristöministeriön kanssa, vaikka ministeriö ei vahvistakaan yleiskaavaa.

Helsinki tavoittelee omien rajojensa sisälle 50 000 asukasta. Vantaalla on halua kaavoittaa asuntoja jopa 15 000:lle ja Sipoolla Majvikiin 12 000 asukkaalle.

”Jos Östersundomin kaava ja metron jatke jäävät nyt syntymättä, Vantaalle sillä ei ole merkitystä. Vantaan rakentamisen painopiste on lähitulevaisuudessa kehäradan varressa”, sanoo maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Pentti .

Yksi mahdollisuus ratkaista ongelmaa on hakea poikkeamislupaa Natura-direktiivistä.

”Pyitä ja kehrääjiä on runsaasti Sipoonkorven kansallispuistossa pikkumatkan päässä. Ruisrääkät taas ovat ottaneet omakseen Vuosaaren täyttömäen. Lajien säilyminen voidaan turvata”, Laine huomauttaa ja viittaa selvityksiin.

Hänen ryhmänsä selvittelee eri vaihtoehtoja yleiskaavaehdotukseksi.

Uusi kaavaehdotus tulee nähtäville vuonna 2017.

Kaupunkien ja Sipoon valtuustot saavat ehdotuksen eteensä vuonna 2018.

Jos valtuustot hyväksyvät yleiskaavan, Helsinki varautuu siihen, että kaavasta lähtee valituksia kaikkiin oikeusasteisiin. Päätöksiä joudutaan odottamaan ainakin kolme vuotta.

Lisäksi on odotettavissa, että valituksia tehdään eri vaiheissa myös EU-tuomioistuimeen.

Markus Jokela / HS
Östersundomin Vikkullantie Salmenkallion kupeessa.
Östersundomin Vikkullantie Salmenkallion kupeessa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat