Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkija Sipilän uudistuksesta: Köyhät kunnat pääsevät kuppaamaan Helsinkiä ja muita kaupunkeja

Kaupunki
 
Mika Ranta / HS
Liput liehuivat Helsingin kaupungintalon luona keväällä 2015.
Liput liehuivat Helsingin kaupungintalon luona keväällä 2015. Kuva: Mika Ranta / HS

Suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille tarvitaan erityisasema, kun Suomen aluehallintojärjestelmää uudistetaan. Tämä on muuttoliiketutkija Timo Aron laatiman itsehallintoalueuudistusta koskevan raportin viesti. Raportti on laadittu Turun ja Tampereen kaupunkien pyynnöstä.

Aron mukaan hallituksen suunnitelma jakaa Suomi 18 itsehallintoalueeseen ei toimi.

”Edellisen hallituksen kuntauudistustavoitteiden tavoin myös tässä ollaan luomassa yhtä yhtenäistä mallia, jota sovelletaan koko maassa. Se ei ota huomioon alueiden välisiä kantokyky- ja olosuhde-eroja”, Aro sanoo.

Jo nyt 68 prosenttia suomalaisista asuu neljällätoista yli 90 000 asukkaan kaupunkiseudulla. Näillä kaupunkiseuduilla tuotetaan myös 75 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Aro huomauttaa, että kaupungistumisen jatkuminen on luonnollinen ilmiö. Tämä tarkoittaa sitä, että alueiden väliset olosuhde-erot ovat ennemminkin kasvussa kuin tasoittumassa.

Suomen talouskasvun kannalta olisi hänen mukaansa oleellista tukea juuri elinvoimaisimpien kaupunkiseutujen kasvua.

Samankaltaista keskustelua on käyty viime viikkoina myös pääkaupunkiseudun kunnissa. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) esitti viime vuoden lopussa HS:n haastattelussa, että Uudellemaalle perustettaisiin kaksi itsehallintoaluetta yhden sijaan.

Rauhamäen mielestä alueen pitäminen yhtenä hallintoalueena ei huomioi tarpeeksi metropolialueen erityistarpeita. Hänen mielestään alue olisi syytä jakaa kahteen itsehallintoalueeseen, jotka muodostaisivat yhdessä yhden sote-alueen.

Juhani Niiranen / HS
Tatu Rauhamäki
Tatu Rauhamäki

Maanantai-iltana Vantaan kaupunginhallitus yhtyi samaan Rauhamäen linjaan. Kaupunginhallitus linjasi, että sen mielestä Uusimaa pitäisi pilkkoa kahteen osaan.

”Mikäli maakuntapohjainen itsehallintoalue toteutuu, tarvitaan joustavuutta maakuntapohjaiseen itsehallintoaluejakoon ja alueen sisäiseen työnjakoon. Metropolialueen ja muiden suurten kaupunkien kohdalla on voitava sallia erillinen poikkeava ratkaisu”, kirjoitettiin Vantaan kaupunginhallituksen päätöstiedotteessa.

Aron analyysin mukaan kaupungeille pitäisi talouskasvun ylläpitämiseksi siirtää päätöksentekovaltaa niitä itseään koskevista asioista. Nyt hallitus on tekemässä juuri toisinpäin.

”Itsehallintoalueet toimivat vain sellaisilla alueilla, joilla kuntien haasteet ovat yhteisiä ja väestömäärä alhainen”, Aro sanoo.

Esimerkiksi Uudellamaalla niin ei hänen mukaansa ole. Uudellamaalla itsehallintoalueeseen kuuluisi 26 kuntaa ja 1,6 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunkiseudulla on Aron mukaan täysin erilaisia haasteita esimerkiksi työllisyyteen, maahanmuuttoon, segregaatioon ja asumiseen liittyvien kysymysten kanssa kuin Uudenmaan pienemmillä kunnilla.

Aron mukaan on olemassa suuri riski, että kasvavat kaupunkiseudut joutuisivat hallituksen kaavailemassa itsehallintomallissa entistä enemmän huonosti menestyvien kuntien pelastajaksi, kun nykyisen valtionosuusjärjestelmän rinnalle tulisi hyvin erilailla toimeentulevista itsehallintoalueista muodostuva järjestelmä.

”Tälläinen ylimääräinen hallinnontaso voisi pysäyttää tai heikentää elinvoimaisten alueiden kasvun”, Aro sanoo.

Siksi hallituksen tulisi Aron mukaan nyt pohtia vaihtoehtoa, jossa itsehallintoalueiden rinnalle valittaisiin itsenäisemmin toimivia kaupunkiseutuja, jotka ottaisivat omalla alueellaan hoitaakseen alueellisia tehtäviä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusjohtaja Antti Moisio on Aron kanssa eri linjoilla. Moisio uskoo Uudenmaan kokoisen itsehallintoalueen toimivuuteen.

”Kansainvälinen trendi osoittaa, että ollaan luomassa aiempaa laajempia alueita. Tällaista kehitystä on tapahtumassa esimerkiksi Kööpenhaminassa ja Tukholmassa”, Moisio sanoo HS:lle.

”Tällä perusteella en lämpene pilkkomisajatukselle.”

Antti Moisio
Antti Moisio

Moisio sanoo kuitenkin ymmärtävänsä näkemyksiä metropolialueen erityislaatuisuudesta.

”Alueen erityislaatuisuus ja merkitys Suomen talouskasvulle pitää turvata”, Moisio sanoo.

”Uskon, että kaikkialla ymmärretään kaupunkiseutujen merkitys ja se, että kaupungit ovat kasvun moottoreita”, hän jatkaa.

Moision mielestä alueiden jakaminen ei ole kuitenkaan järkevää, sillä esimerkiksi liikenneratkaisuissa tarvitaan Uudellamaalla pelkkää metropolialuetta laajempaa perspektiiviä. Hän sanoo, että itsehallintoalueet voisivat halutessaan ottaa enemmän tehtäviä kuin mitä niille laissa määritellään.

Moision vastuulle kuuluu VATTissa julkisiin palveluihin, aluekehitykseen ja kunnallistalouteen liittyvä tutkimus.

Itsehallintoalueille on tulossa paljon valtaa. Ne ovat saamassa vaaleilla valittavat päättäjät sekä todennäköisesti myös oikeuden verottaa alueensa asukkaita.

”Veikkaan, ettei kuntauudistuksia hirveästi tämän uudistuksen jälkeen tule”, Moisio sanoo.

”Painetta liitoksiin ei juurikaan enää ole, kun merkittävä osa tehtävistä siirtyy kunnilta pois.”

Kunnat ovat uudistuksen suhteen hyvin erilaisissa lähtökohdissa: esimerkiksi Helsingissä pelätään yhden suuren itsehallintoalueen hidastavan päätöksentekoa ja talouskehitystä, kun taas Pukkilassa huolehditaan uudistuksen vaikutuksista kunnan lähipalveluille.

Alueiden määrästä koskevassa keskustelussa on kyse pitkälti vallasta. Kunnat haluavat itselleen sellaisen itsehallintoalueen, jossa niiden sana painaa mahdollisimman paljon.

Itsehallintoalueiden määrää koskeva keskustelu kovenee varmasti lähitulevaisuudessa, sillä uudistuksen suuntaviivat lyödään pian lukkoon. Tärkeätä tietoa saadaan jo parin viikon päästä, kun selvitysmies Lauri Tarasti esittelee itsehallintoalueiden tehtäviä. Hän esittelee tehtäviä 26. tammikuuta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtamassa hallituksessa Uudenmaan pilkkomisesta ei ole innostuttu.

”Hallituksen lähtökohtana on pitää Uusimaa yhtenäisenä”, sanoi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen HS:n haastattelussa lauantaina.

”Olisin erittäin varovainen siinä, että alueiden määrää muutettaisiin.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat