Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sosiaalitoimistojen työntekijöistä vain kourallinen miehiä – HS kysyy, syrjitäänkö miehiä

Tutkijan mukaan sosiaalitoimistoissa esiintyy miehiä syrjiviä ajatusmalleja ja toimintatapoja esimerkiksi lasten huoltajuuteen liittyvissä asioissa.

Kaupunki
 
Sami Kero / HS
Sosiaalityöntekijät Anniina Heino (vas.), Mia Falkstedt, Joonas Cantell ja Irmeli Vainikainen tietävät, että joillekin asiakkaille sosiaalityöntekijän sukupuolella on väliä.
Sosiaalityöntekijät Anniina Heino (vas.), Mia Falkstedt, Joonas Cantell ja Irmeli Vainikainen tietävät, että joillekin asiakkaille sosiaalityöntekijän sukupuolella on väliä. Kuva: Sami Kero / HS
Poiminta

Kiintiöt miehille?

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen ei kannata mieskiintiöitä sosiaalityöhön. Hän muistuttaa, miten kävi, kun opettajankoulutuksessa oli kiintiöt.

”Ja mitä kiintiömiehille kävi? Eivät he kauan pysyneet opettajan hommissa, vaan etenivät tuota pikaa rehtoreiksi tai opetustoimenjohtajiksi.”

Avainasia on saada miehiä kiinnostumaan naisvaltaisista aloista – ja toisinpäin, hän sanoo.

Pääkaupunkiseudun sosiaalitoimistoissa työskentelee vain kourallinen miehiä. Helsingin, Espoon ja Vantaan palveluksessa olevista sosiaalityöntekijöistä noin joka kymmenes on mies.

Miesten vähemmistö sosiaalipalveluissa on pieni, mutta onko sillä väliä? Vastaus näyttää riippuvan siitä, keneltä kysyy.

Ainakin Kampin sosiaalitoimistossa asioineiden mielestä työntekijöiden sukupuolella ei ole väliä, kunhan palvelu on hyvää ja ystävällisiä.

”Naiset saattavat myös olla empaattisempia”, sanoo taloudellista apua hakenut mies, joka ei halua esiintyä nimellään.

Sosiaalityöntekijöiden miesvähemmistöä edustavat Vantaalla työskentelevät Joonas Cantell ja Jukka Storm. Heidän mukaansa joidenkin miesasiakkaiden voi olla helpompi puhua joistain asioista miestyöntekijälle.

Sami Kero / HS
Sosiaalityöntekijä Joonas Cantell kertoo, että osa asiakkaista pitää miestyöntekijää iloisena yllätyksenä.
Sosiaalityöntekijä Joonas Cantell kertoo, että osa asiakkaista pitää miestyöntekijää iloisena yllätyksenä.

”Erot iässä ja sukupuolessa voivat vaikeuttaa tasa-arvoiseen dialogiin pääsemistä”, sanoo aikuissosiaalityössä työskentelevä Cantell.

”Joku mies on voinut kokea jäävänsä aina altavastaajaksi, joten hänen voi olla helpompi puhua mies miehelle vaikeista ja intiimeistä asioista”, sanoo lastensuojelussa työskentelevä Storm.

Koska miestyöntekijät ovat sosiaalitoimistoissa vähemmistönä, asiakkaat olettavat, että pöydän toisella puolella on nainen.

”Miestyöntekijä on monelle miesasiakkaalle myönteinen yllätys”, Cantell kertoo.

Stormkin kertoo saaneensa asiakkailta kiitosta siitä, että työntekijä on mies.

Asioidessaan sosiaalitoimistossa ihmisen elämäntilanne on usein vaikea ja tunteet pinnassa. Joonas Cantell sanoo kohdanneensa työssään vain vähän uhkailua tai nimittelyä, johon sosiaalityöntekijät toisinaan törmäävät.

”Ehkä stereotyyppinen miehinen auktoriteetti on syystä tai toisesta helpompi hyväksyä.”

Asiakkaan ja työntekijän sukupuolella on väliä, kun asiat liittyvät esimerkiksi lasten huoltajuuteen ja elatukseen, sanoo Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Malmi.

Hän on tutkinut miesten kokemaa syrjintää väitöskirjassaan. Sen mukaan sosiaalitoimistoissa esiintyy miehiä syrjiviä ajatusmalleja ja toimintatapoja esimerkiksi lasten huoltajuuteen liittyvissä asioissa.

Yli puolet yhdistyksen jäsenistä ilmoitti taannoin kyselyssä kokeneensa eronsa yhteydessä sukupuolesta johtuvaa syrjintää. Tämä saattaa johtua sosiaalityön naisvaltaisuudesta, Malmi pohtii. ”Usein sosiaalitoimistossa kohtaa kaksi naista, työntekijä ja nainen. Heidän välilleen syntyy lämmin suhde.”

Hänen mukaansa miesten kokemukset syrjinnästä olisivat vähäisempiä, jos sosiaalityöntekijöinä olisi enemmän miehiä.

Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi sanoo, että tilastojen mukaan näyttää siltä, että aloilla, joissa on naisenemmistö, miehillä näyttää myös olevan enemmän ongelmia.

Eron jälkeen lapseen liittyviä asioita hoidetaan esimerkiksi lastenvalvojien luona. Vanhemmat voivat sopia esimerkiksi lapsen asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvistä asioista, jos ovat asioista yksimielisiä.

Helsingin kaupungilla työskentelee 12 lastenvalvojaa, joista miehiä on kaksi. Asiakkaiden huoli miesnäkökulman puuttumisesta nousee toisinaan keskusteluun, myöntää Helsingin perheoikeudellisten asioiden päällikkö Katja Niemelä.

”Mutta täytyy muistaa, että lastenvalvojat eivät ota äidin tai isän näkökulmaa, vaan yrittävät varmistaa lapsen edun.”

Niemelä muistuttaa, että esimerkiksi elatusmaksujen määräytymiseen lastenvalvojilla on selkeä ohjeistus ja laskukaava.

Helsingin lastenvalvojat kertovat, että asenne työntekijän sukupuolta kohtaan tulee harvoin esille asiakastilanteessa. Joskus he kommentoivat miestyöntekijälle, että on mukavaa, kun asiaa on hoitamassa mies. Toisinaan tapaamisessa tai puhelimessa työntekijälle on todettu, että lastenvalvojat ovat äitien puolella koska ovat naisia.

Netin keskustelupalstoilla sosiaalityöntekijät esitetään monesti ”sossutantta-armeijana”, joka uskoo kaiken mitä äiti sanoo.

Pasi Malmi sanoo tämän näkyvän esimerkiksi väkivaltaepäilyissä:

”Jos miehen epäillään olevan väkivaltainen, hänen täytyy osoittaa, että hän ei sitä ole. Jos naista epäillään, miehen pitää osoittaa, että nainen on”, Malmi kuvaa.

Tuntuu, että miehiä saatetaan helpommin epäillä asiattomuuksista, jatkaa Miessakit ry:n Tomi Timperi.

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen on tietoinen siitä, että jotkut miehistä kokevat tulevansa epäreilusti kohdelluiksi esimerkiksi lasten tapaamisiin ja huoltoon liittyvissä asioissa.

Mäkinen muistuttaa, että tuomioistuimet perustavat päätöksensä huoltajuuteen liittyvistä asioista lakiin lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Päätösten perusteena tulisi olla lapsen etu.

”Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että miehet kokevat, että heitä kohdellaan epäreilusti.”

Vaikka lasten asumista ja huoltajuutta koskevan päätöksen tekisikin lopulta käräjäoikeus, sosiaalityöntekijän sana painaa päätöksessä kovasti.

Kun selvitetään esimerkiksi sitä, kumman vanhemman luona lapsen olisi parempi asua, olisi hyvä, että olosuhdeselvityksen tekisi kaksi työntekijää, Malmi linjaa.

”Niin, että toinen heistä olisi nainen, toinen mies.”

Onko sinulla kokemusta siitä, että sukupuoli vaikuttaisi asiointiin esimerkiksi sosiaalitoimistossa? Kerro kokemuksistasi joko oheisella lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen hs.kaupunki@hs.fi.

Sami Kero / HS
Miehet ovat selvässä vähemmistössä myös Koivukylän sosiaalitoimistossa, kertovat Irmeli Vainikainen (vas.), Anniina Heino, Mia Falkstedt ja Joonas Cantell.
Miehet ovat selvässä vähemmistössä myös Koivukylän sosiaalitoimistossa, kertovat Irmeli Vainikainen (vas.), Anniina Heino, Mia Falkstedt ja Joonas Cantell.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat