Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yli 300 jää ilman työtä Aalto-yliopistossa – ”Pitää toivoa, että tutkimukselle aiheutuva vahinko olisi mahdollisimman pieni”

Potkut saa jopa 190. Lisäksi noin 130 ihmistä siirtyy eläkkeelle tai lähtee määräaikaisuuden päätyttyä.

Kaupunki
 
Emmi Tulokas / Lehtikuva
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Töölön kampus.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Töölön kampus. Kuva: Emmi Tulokas / Lehtikuva

Enintään 190 työntekijää saa potkut Aalto-yliopistosta. Professoreita lukuun ottamatta koko 4 100 ihmisen henkilökuntaa koskeneet yt-neuvottelut päättyivät maanantaina.

Irtisanomiset toteutetaan Aalto-yliopiston mukaan pääosin helmikuun aikana.

Säästöjä tulee myös siitä, että Aalto-yliopiston henkilöstön määrää vähennetään vuoden 2018 loppuun mennessä noin 130 henkilöllä muun muassa eläköitymisillä ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisillä.

Työt loppuvat siis kokonaisuudessaan noin 320 henkilöltä. Yt-neuvottelujen alussa vähennystarpeen arvioitiin olevan enintään 350 henkilöä.

Henkilöstökulujen vähennykset kattavat noin neljänneksen julkisen rahoituksen leikkauksesta, joka on arviolta 66 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon.

”Olemme tehneet kaiken mahdollisen ydintoimintamme turvaamiseksi ja pyrimme saavuttamaan suurimman osa säästöistä tila- ja ostokuluista”, kertoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Aalto-yliopisto aikoo myös käyttää sijoitustoiminnan tuottoja sekä hakea lisärahoitusta.

Työntekijäpuolen edustajana viime marraskuussa alkaneissa yt-neuvotteluissa ollut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon pääluottamusmies Tapani Nieminen kertoo, että ”lopputulos on niissä haarukoissa, mitä oli arvioitu”.

”Työntekijäpuolen neuvottelijat ja myös työnantajapuoli yrittivät etsiä hyvin aktiivisesti kaikkia mahdollisia ratkaisuja”, Nieminen sanoo.

”Yritetään kehittää kaikki keinot, joilla rahallinen säästö olisi isompi kuin akateemisen toiminnan tappio. Kai tässä pitää vain toivoa ja tehdä parhaansa, että opetukselle ja tutkimukselle aiheutuva vahinko olisi mahdollisimman pieni”, hän jatkaa.

Myös Helsingin yliopistossa on käynnissä yt-neuvottelut, jotka päättyvät 27. tammikuuta. Helsingin yliopistoa kurittava absoluuttinen euroleikkaus on Niemisen mukaan samaa luokkaa kuin Aalto-yliopistossa, eli noin 66 miljoonaa euroa.

”Helsingin yliopistossa päädyttiin lukuun 1 200, meillä 320. Kyllä tämä on siinä mielestäni sentään varsin hyvä tulos.”

Edellisellä, kesällä 2014 päättyneellä yt-kierroksella Aalto-yliopisto vähensi irtisanomisin ja muilla keinoin noin 120 työntekijää.

Nieminen arvioi, että leikkausten seuraukset tulevat näkyviin muutamien vuosien päästä. Hänen mukaansa on sekä yliopiston johdon että työntekijöiden etu, että Aalto-yliopiston toiminta jatkuisi mahdollisimman pienin häiriöin. Yli varojenkaan ei voi kuitenkaan elää.

”Koko ajan on pyritty siihen, että yliopiston akateeminen kontribuutio pysyisi mahdollisimman hyvänä. Se on kuitenkin keskeinen syy, miksi me olemme olemassa ja keskeinen syy myös siihen, miksi päärahoittaja eli opetus- ja kulttuuriministeriö antaa meille rahaa”, Nieminen toteaa.

Savon Sanomat kertoi viikonloppuna, että Jyrki Kataisen (kok), Alexander Stubbin (kok) ja Juha Sipilän (kesk) hallitukset ovat vähentäneet tai vähentämässä korkeakouluista kaikkiaan 5200 työpaikkaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat