Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pentti Keränen, 81, kuoli kolmesti – nyt hän on Suomen vanhin seinäkiipeilijä

Espoolainen Pentti Keränen, 81, nauttii kiipeilystä ja ui kolmesti viikossa yli 2 000 metriä kerralla. ”Vanhan ihmisen ei kannata jäädä makaamaan”, hän sanoo.

Kaupunki
 
Pentti Keränen on 81-vuotias ja harrastaa kiipeilyä
Pentti Keränen on 81-vuotias ja harrastaa kiipeilyä
Puolitoista vuotta sitten Pentti Keräsen poika vei miehen kuntosalille Herttoniemeen. Kävi ilmi, että salin vieressä oli kiipeilyhalli. Keränen hullaantui aivan täysin. Toimittaja, kuvaus ja leikkaus: Lari Malmberg
Fakta

Kiipeily

 Kiipeily on Suomessa nopeasti kasvava harrastus. Lajin harrastajia arvioidaan olevan jo noin 50 000.

 Boulderointi on kiipeilyä ilman varmistusköyttä. Boulderoijat kiipeilevät yleensä alle viiden metrin korkuisia reittejä joko halleissa tai luonnon kallioilla. Putoamista pehmustaa alle asetettava patja.

 Helsingissä kiipeilyhalleja on esimerkiksi Salmisaaressa, Pasilassa ja Tapanilassa.

 Kiipeily sopii kaiken ikäisille. Reittejä on monen tasoisia ja voimaa tärkeämpää on oikea tekniikka.

Hydra Vulgaris on pieni vedessä elävä eläin, jolla on mielenkiintoinen ominaisuus: se ei ikäänny.

Espoolainen Pentti Keränen saattaa olla yksi ihmiskunnan – tai ainakin Suomen – parhaista kilpailijoista tälle vähän kirppua suuremmalle eliölle.

Akseli Valmunen / HS
Pentti Keränen, 81, innostui kiipeilystä puolitoista vuotta sitten.
Pentti Keränen, 81, innostui kiipeilystä puolitoista vuotta sitten.

81-vuotias Keränen kiskoo kiipeilytossuja jalkaan Helsingin Konalassa sijaitsevassa kiipeilyhallissa. Ja touhottaa samalla tarinaa urheiluhistoriastaan.

”Aluksi hiihdin ja juoksin, ja tietenkin pelattiin palloa, ja sitten judo tuli Suomeen ja innostuin siitä ihan täysillä, mutta sitten jossain vaiheessa aloin pelata tennistä, ja kun olen tällainen stubu, niin minun syöttöä oli vaikea ottaa vastaan, kun se oli niin matala, mutta sitten meni olkapää, ja tuli 2002, se kohtalonvuosi, kun tuli sydäninfarkti, ja sen jälkeen aloin sitten uimaan, ja nyt olen puolitoista vuotta kiipeillyt”, Keränen selittää ja onnistuu iästään huolimatta näyttämään niin kumipallomaisen sitkeältä, että tuohon lihaan ei susikaan lähtisi hampaitaan testaamaan.

Helsingissä eläkeläisten liikkuminen on kaupungin tilastojen mukaan lisääntynyt huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Kaupunki aloitti vuonna 2005 senioriliikuntaprojektin aktivoimaan ikääntyvää väestöä. Reilussa kymmenessä vuodessa senioriliikuntatapahtumien määrä on kasvanut noin 15 prosentilla. Myös tapahtumien vuosittaiset asiakasmäärät ovat nousseet kahdeksasta tuhannesta yli 12 tuhanteen.

”Liikunta on hyvin tärkeää seniorien toimintakyvyn ylläpidon vuoksi”, liikunnansuunnittelija Minna Ekman Helsingin liikuntavirastosta kertoo.

Toista kahdeksankymppistä kiipeilijää ei Suomessa kuitenkaan taida olla. Helsingin boulderhalleissa seuraavaksi vanhimmat asiakkaat ovat viisikymppisiä, arvioi hallit perustanut Jarmo Annunen.

”Kaikkien vanhojen ihmisten kannattaisi kiipeillä. Mutta en ole oikein saanut tänne oman ikäisiä kavereita. Ei ne fossiilit innostu”, Pentti Keränen suree.

Onneksi kavereita on löytynyt nuoremmista. Suomen vanhin kiipeilijä on värvännyt Konalassa ”valmentajakseen” muun muassa Suomen kiipeilyhuippuihin kuuluvan Ilari Kelloniemen.

Akseli Valmunen / HS
Kiipeilijän käsissä on paksu nahka.
Kiipeilijän käsissä on paksu nahka.

”Monia ujostuttaa kysyä neuvoa, mutta minä en ole sellainen. Käyn aina kysymässä vinkkiä, jos huomaan, että joku osaa oikein hyvin. Uinnissa olen pyytänyt apua esimerkiksi A-P Liukkoselta ja [ Hanna-Maria ] Seppälältä.”

Liikunnan merkitys ihmisen aivojen vanhentumiselle on yksi neurotieteen kuumista perunoista. Aiheesta väitöskirjaa tekevä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkija Juho Strömmer kertoo, että liikunnalla näyttää olevan suojaava vaikutus ikääntymiseen liittyvää aivojen rappeutumista ja kognitiivista heikkenemistä vastaan.

Ensimmäisenä ikääntymismuutokset näkyvät joustavuutta ja nopeutta vaativissa ajattelutoiminnoissa. Pentti Keräsellä tuntuu olevan kunnossa lihasten lisäksi myös pää. Johtuuko se siis liikunnasta?

”Aivojen toimintakyvyn säilymiseen vaikuttavat elämäntavat: liikunta, ruokavalio sekä sosiaalinen ja älyllinen aktiivisuus. Kevytkin säännöllinen liikunta tehostaa hermoverkkojen ja verisuonien toimintaa. Se taas hidastaa aivojen rappeutumista”, Strömmer sanoo.

Keräselle urheilu on ollut aina tärkeää. Mutta erityisen tärkeää siitä tuli 68-vuotiaana saadun sydäninfarktin jälkeen.

”Lääkäri sanoi, että kuolin kolme kertaa. Minulla pysähtyi siis sydän kolme kertaa. Ehdin siellä Jorvissa [sairaalassa] maatessani miettiä, että tässäkö tämä elämä oli”, Keränen sanoo.

Ei ollut.

Joulun alla Keränen ui Espoonlahden uimahallissa järjestetyssä yöuintitapahtumassa yhdellä rykäisyllä 5 000 metriä. Uinti on kiipeilyn ohella hänen toinen intohimonsa.

”Käyn uimassa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Aina 2 000 metriä kerrallaan. Kiipeilemässä käyn tiistaisin ja torstaisin. Vanhan ihmisen ei kannata jäädä makaamaan.”

Kiipeilyn Keränen aloitti omien sanojensa mukaan vahingossa. Poika vinkkasi Herttoniemessä sijaitsevasta kuntosalista ja salin vierestä löytyi kiipeilyhalli. Ensimmäisen kokeilun jälkeen paluuta vanhaan ei enää ollut.

Keränen kertoo, että kiipeily on vähän huolestuttanut hänen vaimoaan. Mutta into ajaa kiipeilijän aina takaisin seinälle. Se kun on kuulemma hyvää lääkettä osteoporoosiakin vastaan.

”Uinti on tasaista. Siinä ei tule luille tömähtelyä. Tässä tulee.”

”On tämä niin hauskaa. En minä aio tätä leikkiä lopettaa.”

Akseli Valmunen
Sukupolvet kohtaavat. Pentti Keränen tervehtii neljän kuukauden ikäistä Aurora Alestaloa ja Saskia Salomaata.
Sukupolvet kohtaavat. Pentti Keränen tervehtii neljän kuukauden ikäistä Aurora Alestaloa ja Saskia Salomaata.

Elämäntyönsä Espoon Perkkaalla asuva Keränen teki perustamassaan painoalan yrityksessä. Yritys on nyt pojan hoidossa, mutta käyntikortti Keräseltä vielä löytyy. Sinisenkiiltävälle kovamuoville painetussa kortissa lukee: Pentti Keränen, Masters-uimari, Boulder-kiipeilijä. Kortin kulmiin on painettu kaksi tikku-ukkoa. Toinen ui, toinen kiipeilee.

Keränen on ehtinyt moneen. Mutta ihan tyytyväinen hän ei elämäänsä vielä ole.

”Sen käsillä seisomisen... sen haluaisin kyllä vielä oppia.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat